Päiväkirja 13.2.2015

Rakas päiväkirja,

mä olen tässä laskenut päiviä siihen, koska Risto tulee meille kylään. Uuno ei oikein ymmärrä että Risto tulee meille hoitoon. Se luulee, että Risto muuttaa meille. Mä sanoin Uunolle, että ole huoleti, ei Risto meille muuta. Me opetetaan sille vähän muutamia juttuja ja käännytetään räppäriksi. Mä muuten katselin taas Iskän kanssa meidän lempparikorsettia telkkarista. Siellä laulettiin että" Kuka muu muka..Iskii..ja sitten oli se Timontit on ikuisia..jou jou.

 



Riston Äiskä on ihmeissään kun se hakee Riston kotiin. Meidän Paksu lupasi opettaa vähän jotain tanssiliikkeitä Ristolle. Paksu kun on ihan rappari henkeen ja vereen.

 



Uuno kävi muuten lääkärissä muutama päivä sitten. Se on ollut vähän outo ja raapinut itseään. Paksu kysyi Uunoa jo sen bändiin rumpaliksi kun se niin rytmikkäästi rummuttaa kun se raapii itseään.

Meillä on sellainen hovi-lääkäri Anki. Se on tosi kiva, tosin Uuno ei tykkää siitä kun se työntää joka kerta sormen Uunon pyllyyn. Uuno ihmetteli että mikä siinä on, että sinne takaluukulle on joka kerta mentävä? Uuno kertoi että se oli siellä lääkärissä tavannut kamalan kivan ja ison kissan. Ne oli kuulemma leikkinyt pallolla yhdessä.

 



Vaikka Uuno oli sanonut että ei ole tullattavaa, niin oli se Anki taas käynyt Uuno takapaksilla. Uuno ei halunnut kotona puhua siitä yhtään. Mä nauroin vain sille, kun sen pyllynreikä oli kuin polkupyörän kissansilmä.Iskä sanoi että Uunolla on joku allergiinia.

Uuno oli saanut istua lääkärireissulla autossa etupenkillä ja Äiskä sanoi että Uuno oli ollut vähän tohkeissaan.
                                        

 



Kotona Iskä kertoi että me muutetaan uuteen kotiin. Me ei olla oikein viihdytty täällä vaikka tää on ihan uusi koti. Meillä on kuulemma uudessa kodissa tosi hyvät kyttäyspaikat Uunon kanssa. Vitsi että mä odotan että mä nään meidän uuden kodin.

Arvaappa mitä tapahtui kun käytiin pissalla? No me etsittiin Repeä ja Lissua, kun niitä ei ole näkynyt niiden pahis-varisten jälkeen.

 



Me löydettiin Repe ja Lissu, ne oli ollut Keravalla pakomatkalla niiden pahis-varisten takia. Uuno huusi Lissulle että mulla on hyvä esinahka ja me saadaan häätö! Siis mitä sä horiset Uuno, mä kysyin. Niin, Anki sanoi että mulla on hyvä esinahka. Ja me muutetaan uuteen kotiin. Mä sanoin että se on vähän eri juttu saada häätö ja muuttaa, pitäisi sun tietää se " isännöitsijänä". Aha, sanoi Uuno. Lissu, ei me mitään häätöä saadakkaan, muutetaan vaan. Sori, sanoin väärin Uuno paikkaili. Tuletteko meidän uuteen rantaan, mä kysyin? Iskä lupasi että meillä on ranta siellä uudessakin kodissa. Repe ja Lissu sanoi, että me tullaan!

Mä kysyin Iskältä, että saisinko mä laittaa kynnet kauniiksi kun Risto tulee meille? Äiskäkin käy laittamassa kynnet aina niin kauniiksi. Iskä sanoi, että parempi että juttelet noi kynsi-asiat Äiskän kanssa. Ok, mä kysyn Äiskältä.

Sisällä mä kaivoin pensselin esiin ja sanoin Iskälle että jos tarvitaan maalaus apua uudessa kodissa niin mä olen valmiina.

 







Uuno alkoi yht äkkiä taas Zumbaamaan ja mä en jaksa tota sen touhua.

 



Mä otin pienet kauneusunet, siinähän herra Zumbaa ihan rauhassa. Mahtaakohan Risto ihastua Uunon Zumbaan?

 



Illalla kun käytiin pissalla, Uuno pissasi omalle jalalleen ja juoksi täysillä sisälle. Me oltiin ihan ihmeissään, että mitä nyt? Uuno sanoi, että se näki suden jäljen pihalla. Me mentiin katsomaan sitä yhdessä tarkemmin ja yllätys yllätys..Iskä sanoi, että se oli Uunon oma jalanjälki.

 



Me katsottin Iskän ja Äiskän kanssa illalla vielä telkkaria ja syötiin juustonaksuja. Ne on kyllä meidän herkkua mutta ei me niitä kamalasti saada kun ne on kuulemma huonoksi meidän vatsalle. Uuno ainakin piereskelee aina niiden jälkeen sellaisia pieruja, että meinaa näkö lähteä.

Päiväkirja 9.2.2015

Rakas päiväkirja,

mä nukuin tosi hyvin viime yönä vaikka mulla oli kyllä Äiskää kova ikävä kun se oli siellä Japanialassa taas. Mutta aina kun Äiskä on pois, niin mä valtaan sen paikan sängyssä. Iskä siirsi mua monta kertaa yöllä kun mä olin kuullemma sen naaman päällä. Mutta ei se mua ainakaan haitannut, mä vetelin unia täysillä. Ja niin kuin aina, aamulla en olisi jaksanut nousta ylös. Mä ehdotin Iskälle että se toisi jonkun kipon johon mä voisin pissata ja kakata ilman sängystä nousemista. Olisi niin ihana olla koko päivä sängyssä.

 

 

Kun me aamupalan jälkeen mentiin ulos, niin voi vitsi että meitä pelotti. Meidän ranta oli täynnä jotain jengiläisiä. Ne oli sellaisia epäsiistejä ja huuteli meille kaikkea ikävää. Ne on kuulemma jotain Varis-jengin jäseniä. No eihän siinä pystynyt kakkaamaan kun jännitti niin kamalasti. Just kun mä olin kyykyllä, yksi varis rääkäsi niin pahasti että mä meinasin liukastua lampeen.

 

 

 



Uuno meinasi just huutaa että se on tän rannan isännöitsijä mutta mä sain sen suun kiinni. Yksi varis huusi että "mitä se rääpäle huutaa? Kohta alkaa läski tummumaan". Sitten me juostiin koko porukka kotiin.

 

Mua jännitti sisällä vielä niin kamalasti että mä tärisin kun annoin Iskälle pyllypyyhkeen.

 

 



Me sitten rauhoituttiin aika pian ja Uuno meni kysymään Iskältä että voitaisko me lähteä katsomaan Iskän Iskää eli hurua. Se on vanha kuin vuori mutta kamalan kiva. Se jaksaa aina leikkiä meidän kanssa tosi pitkään.

 

 



Uuno oli tosi loukkaantunut Iskälle kun se ei päässyt auton etupenkille. Se sanoi Iskälle, että jos en paluumatkalla pääse eteen niin kakkaan takapenkille ja levitän kuonolla kakat joka paikkaan.

 

 



Huru oli tosi iloinen kun me käytiin siellä. Siitä se ei ilahtunut kun Uuno nappasi sen kävelykepin eikä meinannut antaa sitä takaisin. Mutta kun me annettiin sille kunnon naamanpesu, niin johan se oli iloinen. Hurun vaimo Hurutar antoi meille juustoa ja se on meidän herkkua. Kotimatkalla Uuno sai istua edessä kun Iskä ei halua että sen uusi auto sotketaan. Uunosta kun ei tiedä, vaikka olisikin kiekurat vääntänyt suutuspäissään.

 

Kotimatkalla Iskä osti Äiskälle ale-kukkia, kun se tulee tänään kotiin. Aika kauniin kimpun se ostikin, toivottavasti Äiskä tykkää siitä.

 

 



Äiskä tuli kotiin ja voi sitä riemua. Me meinattiin seota täysin ja vitsi että me annettiin Äiskälle niin monta pusua että se meinasi pyörtyä. Uuno meni niin sekaisin, että se pussaili eteisen seinääkin.

 

 

Uuno kun tajusi sen, sitä alkoi hävettämään. Ensin se yritti tulla sohvalle pussailemaan mutta se juuttui vatsasta sohvatyynyyn kiinni ja me naurettiin ihan kippurassa.

 

 



Ei olisi pitänyt nauraa kun Uuno sitten suuttui ja meni eteiseen mököttämään. Se yritti esittää kuollutta. Aina kun mä menin sen lähelle, se sanoi että en hengitä. Olen kuollut. Uunoa ei enää ole.

 

 



No Uuno oli aika pitkään mököttänyt, niin mä päätin piristää sitä ja suikkasin sille pusun poskelle ja sanoin että älä enää mökötä. Anteeksi että me naurettiin.

 

 



Niin se Uuno sitten piristyi ja oli taas hengissä. Se sanoi että voi olla että lähtee nyt Norjaan ottamaan omaa aikaa. Iskä sanoi että jos nyt lähetään kuitenkin ulos.

 

Ulkona Uuno jäi seisomaan paikalleen ja kyseli ohikulkijoilta että joko Norjaan menevä juna meni? Meneekö tältä raiteelta?

 

 



Iskä sanoi Uunolle että tulehan Uuno kiskoilta pois kun sieltä tulee muutama hiihtäjä.

 

Me käytiin rannassa ja ne pahikset oli jo lähteneet onneksi. Mutta me ei nähty Repeä ja Lissua, missähän ne on. Toivottavasti niille ei ole tehty mitään pahaa.

 

 

 



Päiväkirja 4.2.2015

Rakas päiväkirja,

mä sanoin tänään aamulla Iskälle että voisiko se hommata mulle oman kirjoituskoneen kun se on aina niin kiireinen ja mun kirjoitukset kärsii siitä. Sillä on itsellä kaksi kirjoituskonetta ja mulla ei yhtään omaa.

 



Iskä sanoi, että ei ole helppoa löytää mun tassuille sopivaa laitetta. Mutta se lupasi etsiä sellaisen jostain. Mä sanoin Iskälle, että jos konetta ei ala kuulumaan niin mä kirjoitan jatkossa itse. Kyllä mä osaan, usko pois.

No Uuno oli jutussa heti mukana ja sanoi, että sekin osaa kirjoittaa. Hittis että mua välillä ottaa päähän toi Uuno.





 

Aamupalan jälkeen me käytiin ulkona ja Uuno katseli ihan silmät suurena taivaalle. Mä ajattelin että nyt se on vinksahtanut. Se katseli pilviä ja kaukana näkynyttä putkea josta nousi savua. Iskä sanoi että se on joku savupiippu. Kun me päästiin sisälle, Uuno juoksi luu-kopalle ja nappasi sieltä ison luun suuhun. Se sanoi mulle että alkaa tupruttelemaan sikahenkareita. Täh..mitä ne on?

 



Uuno sanoi, että kaikki kovikset vetelee sikahenkareita henkeen. Se kulki luu suussa ja puuskutti välillä ilmaan ulos puhallellen. Välillä se kysyi että onko tulta? Reiskalla meni hermo ja se sanoi Uunolle, että jos tupruttelu ei lopu, niin otetaan kovat otteet käyttöön. Uuno sanoi, että älä kuule käärme tule huutelemaan kovikselle. No niinhän siinä kävi, että Reiska laittoi Uunon kuriin ja sätkä tippui lattialle.

 



Mä sanoin Uunolle että pelataan palloa, se on terveellistä. Myös kovikset pelaa palloa. Uuno sanoi että ääh, en jaksa. Mä haluan vedellä shiisaa vaan.

 

No mä en jaksanut noita Uunon tyhmiä juttuja vaan kävin nukkumaan Äiskän ihanalle karvamatolle. Just kun mä nukahdin, mä heräsin kamalaan kakan hajuun. Uuno oli kanssa käynyt nukkumaan ja tietenkin pieraisi mun nenään varmaan sitä ihmeen shiisaa. Mä en ala mitään, taidan soittaa Tuijalle ja muuttaa Norjaan.

 



Mä tein Uunolle pienen jekun kun se nukkui. Mä piilotin sen sätkän ja laitoin nakin sen juomakippoon. Kun se heräsi, se alkoi etsimään sen sätkää. Mä sanoin että Reiska heitti sen vesikippoon ja että se turposi niin isoksi että sitä ei voi enää tuprutella.

 



Uuno oli ihan alahuuli vääränä sen juomakipon luona. Mä haluun sikahenkareita vedellä, se kiljui. Iskä sanoi, että nyt lähdetään ulos tuulettumaan, sen verran pimeitä juttuja meillä.

Me nähtiin ulkona Repe ja Lissu. Mä kerroin niille Uunon uusimmasta hölmöilystä ja Lissu nauroi ja sanoi että jestamandeera. Se on varmaan sorsien kieltä.

 



Kun Reiska ei näe ulos, Uuno etsi itselleen uuden sätkän. Ja taas se sama Uunon vouhkaus alkoi. Uuno pelkää Reiskaa ja mä kyllä kerron Reiskalle tästä.

Iskä laittoi sitten viimein Uunon kuriin ja sanoi että meillä ei koirat polta mitään ja heitti Uunon sätkän lampeen. Siinä me sitten katseltiin kun sätkä kellui lammessa.

 



Uuno joutui rangaistukseksi ajamaan imuria jota Uuno inhoaa. Se sanoi mulle että ei ikinä enää koske shiisaan tai muihin sikahenkareihin, jos siitä joutuu imuroimaan.

 



Mä sanoin Uunolle että ei kannata leikkiä muuta kuin on. Mä ainakin rakastan Uunoa just sellaisena hassuna, kuin sen on.

Kun me käytiin iltapissalla, niin me nähtiin pikkulintu. Se istui puiston penkillä.

 



 Onneksi Uuno lopetti noi hullutukset, mä en jaksa noita sen tyhmiä juttuja. Mistähän se niitä oikein keksii?

Päiväkirja 28.1.2015

Rakas päiväkirja,

et usko miten kiireellistä meillä on ollut viime päivinä. En mä ole sua unohtanut mutta mä olen Uunon kanssa ollut ulkomailla. Niin, ihan oikeasti oltiin Norjassa.

Iskä sanoi muutama päivä sitten illalla, että se lähtee aamulla Ruotsiin ja me Norjaan Uunon kanssa. Niin ja Äiskä lähtee Venäjälään. Mä sanoin Iskälle että et kyllä ole tosissasi!

 



Me oltiin Uunon kanssa ihan varma että Iskä huijaa mutta aamulla se alkoi pakkaamaan laukkua. Me mentiin istuun laukkuun, jos Iskä ottaisi meidät mukaan.

 



Iskä komensi meidät pois ja sanoi, että me kyllä mennään Norjaan. Iskä sanoi menevänsä johonkin autokilpailuun Ruotsiin. Me ei kyllä uskottu yhtään Iskän puheita.

Mä kaivoin kuitenkin passin esiin jos Iskä ottaisi mut mukaan. Siinä mä istuin Iskän laukun luona mutta ei auttanut. Me siis lähdetään Norjaan.Jippii!

 



Iskä laittoi laukun kiinni ja yht äkkiä kuului kamala kiljaisu. Uuno ryntäsi katsomaan mitä tapahtuu.

 



Voi ei, Hiiri oli jäänyt laukun väliin. Se sanoi että haluaa lähteä vaihto-hiireksi Ruotsiin. Siellä on kuulemma myös parempaa juustoa kuin Suomessa.

Uuno sanoi, että ei Hiiri voi lähteä kun se on meidän ystävä. Uuno melkein itki ja meni sohvalle mököttämään. Se sanoi, että ei lähde mihinkään Norjaan jos Hiiri lähtee Ruotsiin.

 



Iskä sai Uunon rauhoittumaan ja niin me lähdettiin ajamaan kohti Norjaa. Tuija asuu siellä Norjassa, jos et muistanut sitä. Mä kysyin Iskältä että saanko ajaa mutta hitsi kun mun tassut ei ylettynyt polkimille. Ei siitä ajamisesta tullut sitten mitään.

 



Kun me päästiin Norjaan Tuijan luokse, me tehtiin yllätyshyökkäys. Iskä avasi Tuijan kodin oven ja me juostiin sisälle. Ennen kuin Tuija kerkisi sanoa mitään, me oltiin pusutettu sen naama likomäräksi. Uuno etsi kaikki lelut esiin Tuijalta ja alkoi leikkimään niillä. Iskä sanoi meille että hej på dig ja lähti Ruotsia kohti.

Meillä oli kivaa Tuijalla ja me leikitettiin Tuijan poikaa niin kovasti että sillä meinasi irrota käsi palloa heittäessä. Se heitti meille ainakin 800 000 000 kertaa palloa. Me käytiin Tuijan kanssa vaeltamassa tuntureilla.

Iskä lähetti meille kuvan sen autokilpailusta. Mun mielestä se ei ollut ihan kilpa-autokuskin näköinen siinä kuvassa. Se oli tullut kuulemma toiseksi kilpailussa. Ei siinä ollut ollut enempää kilpailijoitakaan.

 



Me oltiin kaksi yötä Tuijalla ja sitten Iskä ja Äiskä tuli hakemaan meidät kotiin. Kun me päästiin kotiin, Äiskä kysyi mua auttamaan pyykin pesusssa. No, mä suostuin mutta arvaa vaan nukahdinko siihen kesken hommien?

 



Tuo aikaero on niin raskas Norjasta tullessa että väkisinkin sitä nukahtaa.

Kalkku tuli sitten supattelemaan Uunon korvaan. Se sanoi Uunolle että Iskä oli hävinnyt Ruotsalaisille kilpa-ajossa. Ja väitti että Iskä oli muka ajanut lasten autolla ilman lupaa. Ja että Iskä oli karkoitettu Ruotsista.

 



No me mentiin kysymään sitä Iskältä Uunon kanssa ja arvaa vaan tykkäsikö Iskä meidän kysymyksestä?

 



Me saatiin vastaus aika nopeasti Iskältä. Taisi Kalkku huijata meitä taas kerran.

 



Iskä leppyi nopeasti ja kertoi että oli se kokeillut lasten autoa mutta ajoi kuulemma oikealla kilpa-autolla siellä kilpaa. Ja se kertoi että se oli mennyt Ruotsiin jonkun tosi ison linnun kyydissä. Sillä linnulla oli tosi tosi isot siivet.

Illalla me käytiin ulkona ja arvaa mitä? Joku robotti oli tullut meidän pihaan. Uuno pelkäsi sitä ihan kamalasti ja haukkui sen pystyyn.

Päiväkirja 20.1.2015

Rakas päiväkirja,

et arvaa miten tylsää on ollut kun mun tassussa on se haava, jonka sain muutama päivä sitten. Se olikin syvempi kuin Iskä aluksi luuli ja sen paraneminen on kestänyt. Iskä mietti ekaksi että jos me käytettäisiin ulkona sen työssä käyttämiä tassusuojia mutta mä en oikein tykännyt niistä.

 



Eihän tollaisissa voi ulos mennä. Onneksi Iskä kävi ostamassa mulle ulkoilulenkkarit, joita mä olen jo pitkään pyytänyt. Uuno sanoi, että se on nähnyt samanlaisia telkkarissa ja ne on jotkut Adiokset.

 



Ne tuntuu kyllä alkuun aika oudolta tassussa mutta kyllä mä totuin niihin aika nopeasti. Kun me käytiin ekan kerran ulkona ne jalassa, mä vähän liukastelin niiden kanssa. Kun me tultiin sisälle, mä laitoin ne Iskän kenkien viereen.Siinä on meidän ikioma kenkäparkki.

 



Mutta voi vitsi, seuraavan kerran kun me käytiin ulkona niin niistä lähti pohja irti. Arvaa oliko noloa linkuttaa yksi tassu ilmassa takaisin sisälle? Mä sanoin Iskälle että nyt mennään korjauttamaan ne jonnekkin.

 



Ne sanoi, että ei ne korjaa noi pahasti rikki menneitä kenkiä. Kun me oltiin menossa takaisin kotiin, Uuno ihastui matkalla yhteen taloon. Se sanoi, että se haluaisi muuttaa sinne yksin. Se voisi ottaa jonkun kuuman misun asumaan sen luokse.

 



Iskä vähän lepytteli Uunoa ja sanoi, että jos nyt vielä ei kuitenkaan Uuno muuttaisi kotoa pois, kun sisällä on niitä sonninsutejakin syömättä. Uuno lähti saman tien juoksemaan kotia kohti ja huusi:" sutii..Uunolle sutii!"

Sisällä mä otin pienet päiväunet kun mua alkoi harmittamaan se kengän hajoaminen. Mä taisin nukkua aika pitkään, Iskä sanoi.

 



Mä näin unta että oli taas kesä. Mä haistelin kukkasia kedolla ja juostiin Uunon kanssa nurmikolla. Kun mä heräsin, Iskä sanoi että "tule Kerttu Kesäkukka katsomaan, mulla on sulle yllätys".

Voi ihanuus sentään..Iskä oli tehnyt Uunosta ja musta kalenterin. Uuno on herra Heinäkuu ja mä olen Neiti Kesäkuu!

 



Iskä sanoi, että ei se tee näitä kun yhden vain ja se lähetetään yhdelle meidän ystävälle Tampereelle. Sillä on synttärit ja me halutaan yllättää se.

Ennen kuin mä huomasinkaan, niin mun kaikki kaverit oli laittanut omaan jalkaansa samanlaisen siteen kuin mun tassussa on. Ne sanoi, että kun sairastetaan yhdessä niin ei ole kellään paha mieli.

 



Uuno sanoi, että se on mun ystävä mutta ei kehtaa laittaa tassuun mitään rättiä. Rättipäivät ei ole kuulemma poikien juttuja.

Illalla kun me käytiin ulkona, Uuno löysi meidän talon pihalta ruohonleikkurin. Se sanoi, että taidampa ajaa meidän nurmikon samalla. Se ei raukka tajunnut että se oli lasten lelu ja kirosi että kurja laite ei lähde käyntiin. Aikansa se puhisi sen ympärillä ja vähän haukkukin sille mutta eipä se käynnistynyt.

 



Mä katselin Äiskän kanssa vielä vähän aikaa telkkaria ja sitten me käytiin nukkumaan.