Kyllä sitä pienellä koiralla on taas ollut kestämistä viime päivinä. Nimittäin tuon Uunon kanssa. Me oltiin kävelemässä ja sitten siihen tuli sellainen kiva nuoripari. Ne oli kauhean riemuissaan nähdessään meidät ja kun ne kuuli, ketä me ollaan niin ne sekosi. " Oletteko te Uuno ja Kerttu?" No Uuno oli heti antamassa tassua ja sanomassa että kyllä me ollaan. Sitten ne nuoret sanoi, että ne lukee meidän blogia. Uuno väitti, että se kirjoittaa tätä mutta ei ne nuoret tainneet kyllä sitä uskoa. Kun katsoo tuota meidän Uunoa, niin voi vaan miettiä pysyykö sillä kynä kädessä..
No siitä sitten se kaikki riemu alkoikin..nimittäin Uuno herra kulkee nyt aurinkolasit päässä, kun se on kuulemma julkkis. Sitä pitää kuulemma kutsua The Uunoksi.
Kun me oltiin lähdössä meidän iskän isän luokse eli hurulaan, niin Uuno sanoi että sen täytyy pukeutua, jos vaikka joku sen fani näkee sen matkalla.
Iskä sitten laittoin Uunolle vähän jarrua noihin hommiin ja lähdettiin ilman tota tötteröä. Siis hattua.Mä olin ihan ihmeissäni kun mentiin pihalle, sillä iskän auto oli tosi puhdas. Yleensä se on aina tosi likainen mutta nyt siitä näki oman kuvansa. Äiskä sanoi olevansa ylpeä iskästä ja niin mäkin olen.
Me käytiin paluumatkalla iskän yhdessä työhön liittyvässä paikassa ja ette arvaa mitä me nähtiin kun hypättiin autosta. Tällainen kyltti!
Siis tosi kamala paikka kun koirat ei saa olla ulkona. Me ei ainakaan muuteta sinne.Sitten me käytiin myös iskän työpaikalla ja mä pääsin sellaiseen mainoskuvaan. Mua ei kyllä kamalasti naurattanut ja en jaksanut hymyillä. Koko ajan vaan sanottiin: katso tänne. Mähän katson mihin haluan!
Kun viimein päästiin kotiin, me käytiin ulkona. Meillä saa nimittäin koirat olla ulkona. Mä löysin tumpun ja siitähän meille tuli riitaa Uunon kanssa. Se nimittäin olisi halunnut sen itselleen. Siis mieti, kesällä tumpun..ihan pöljä.
On Uuno ollut ihan kivakin, se ehdotti kotona että pelataan lautapeliä. Se ei ole kauhean hyvä siinä, kun siinä pitää keksiä sanoja. Sillä on aina sanat luu, luu-luu ja tassu.
Äiskä leipoi meille iltapalaksi sämpylöitä ja mekin saatiin vähän maistaa niitä. Ne oli tosi hyviä, tosin Uuno alkoi taas kerran piereskelemään sellaisia hernekeittopieruja. Jouduttiin avaamaan kaikki ikkunat.
Päivän päätteeksi me käytiinkin nukkumaan ja mä otin sellaiset voima-unet, että jaksan taas seuraavana aamuna olla pirteä. Meilla oli aika rankka päivä.
