Rakas päiväkirja,
et usko miten raskasta on tämä paritaloasuminen, etenkin yöaikaan. Viime yönä heräsin siihen että naapurini eli Uuno kömpi viereeni. Ennen sitä se haisteli mun pyllyä. Voi olla, että tästä jää mulle trauma. Ei ole kiva herätä tällaiseen.
Sitten mä ajoin Uunon omaan kämppäänsä. Aamulla mä herätin Iskän ja kinusin päästä sänkyyn nukkumaan. Iskä heltyi ja siihen mä sitten nukahdin. Uuno the pyllynhaistelija jäi omaan kämppäänsä.
Aamupalan jälkeen me vähän leikittiin ja sitten postiluukku kolahti. Uuno juoksi ovelle ja huusi, että tuliko isännöitsijäpostia minulle?Arvaa mitä..voi ihanuus: mulle tuli ikioma postipaketti. Me rynnättiin Äiskän kanssa avaamaan sitä ja voi vitsi että mua jännitti että mitä siellä paketissa on.
Kun saatiin paketti auki, siellä oli ensinnäkin kirje joka oli mulle kirjoitettu. Siinä oli kauniisti kirjoitettu mulle asioita, sellaisia tyttöjen välisiä juttuja. Sen oli kirjoittanut Jenni ja Marianne. Mitä ihmettä, paketissa oli myös mulle uudet juoksuhousut. Eikä mitkään ihan tavalliset pöksyt olleetkaan!
Jenni ja Marianne sanoi, että näillä saa super-voimat Uunoa vastaan. Mä kysyin Äiskältä että ketä ne Jenni ja Marianne on ja Äiskä sanoi että ne lukee mun päiväkirjaa ja on töissä sellaisessa Ruttunuttu-kaupassa, josta saa sitä parempaa Seppälää meille koirille. Mä olen niin onnellinen näistä housuista ja haluan kiittää Jenniä ja Mariannea kamalasti. Jos olisitte nyt tässä, mä nuolisin teidän naamat ihan kokonaan.Uuno oli aika kauhuissaan näistä housuista ja ekan kerran kun se tuli haistelemaan mun pyllyä, mä pierasin sen nokkaan ja huusin Batmaaan. Uuno juoksi karkuun ja nyt se kiertää mun pepan aika kaukaa jos mulla on nää pöksyt jalassa. Turha tulla nuuskimaan tai saa pahanhajuisen lepakon silmilleen.
