sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Päiväkirja 28.6.2015

Rakas päiväkirja,

mulla ei ole mennyt oikein hyvin viime päivinä. Kun me tultiin sieltä ihanalta mökiltä, mä tulin tosi kovasti kipeäksi. Mulle ei maistunut ruoka eikä janottanut yhtään. Ja mä olisin halunnut vain nukkua kun mulla oli veto ihan pois. Arvaa vaan olisinko jaksanut käydä ulkona pissalla?

Iskä ja Äiskä luuli että mua vain harmitti tulla mökiltä kotiin mutta kyllä ne sitten alkoi huolestumaan kun mun olo vain huononi ja huononi. Mä olin ihan tööt, makasin vain ja multa valui kuolaa suusta. Mä näin myös halluminaattoreita, sellaisia jossa Uuno ratsasti Late Lainsuojattomalla.

Iskä ja Äiskä vei mut lääkäriin ja se lääkäri kyseli että mikä mua oikein vaivaa mutta en mä jaksanut sille vastailla. Mä vaan nukuin siinä hoitopöydällä. Onneksi Iskä ja Äiskä oli siinä ihan vieressä.

Multa otettii vertakin tassusta monta kertaa ja se oli aika ikävää. Mua väsytti niin paljon että mä en edes jaksanut pelätä yhtään. Kun me päästiin kotiin, Uuno oli kanssa huolissaan että mikä mua vaivaa kun en leiki sen kanssa. Se makasi mun vieressä ja sanoi:"nuku vaan Kerttu, mä vahdin että kukaan ei tee sulle mitään pahaa".

Ei siinä kyllä kauaa mennyt kun Uuno kuorsasi täyttä häkää. Mutta kukapa mulle kotona pahaa tekisikään.

Mun olo ei parantunut seuraavanakaan päivänä ja me lähdettiin taas lääkäriin. Se oli eri paikka mihin me mentiin ja siellä oli sellainen lääkäri josta mä en tykännyt. Se oli niin happaman oloinen, että voisi luulla sen syöneen aamupalaksi kärpässienen. Ja mä kuulin Iskän ja Äiskän juttelevan, että nekään ei siitä tykännyt. Arvaa mitä, se antoi mulle jotain lääkettä ja mulla vintti pimeni. Kun mä heräsin, mulla oli kamala kyttyrä niskassa. Se oli tosi ikävä, sillä se hölskyi puolelta toiselle ja näytti tosi typerältä.

Muutama päivä mulla meni ja mä aloin paranemaan onneksi pikku hiljaa. Mä jaksoin vähän jo käydä ulkona ja haistella siellä kesäkukkia.


Uuno oli mennyt Äiskän luo ja pyytänyt sitä tuomaan mulle mansikoita, jos mä vaikka piristyisin niistä.

Ja ne mansikat oli tosi hyviä, me popsittiin ne Uunon kanssa kaksin.



Nyt mä olen jo melkein kokonaan parantunut, vähän olen vielä väsynyt. Mä en ole varma siitä, mistä mä sairastuin mutta voi olla että mä vähän lipasin siellä Iskän Iskän eli Hurun luona muurahaismyrkkyä, kun mä en tiennyt mitä se on. Ja se aiheutti mulle sen, että mua ei janottanut ja sitten mä kuulemma sain jonkun nestehukan. Uuno kun kuuli tuosta nestehukasta, se päätti että sille ei ainakaan sellaista tule.

Meillä piti olla tänään perheen kanssa yhteinen vapaapäivä ja tehdä jotain kivaa mutta arvaappa mitä? Huru joka on vanha kuin taivas, se oli luullut että me tullaan käymään niillä ja se oli koko aamun vahtinut selkä kyyryssä niitä raparperejä, mihin Uuno paskoi. Sillä seurauksella että Huru venäytti selän tosi pahasti. Iskä oli vienyt sen ambulanssilla sairaalaan ja niillä meni siellä koko päivä. Iskä toi sieltä raparperipiirakkaa kotiin ja sanoi Uunolle että niihin ei kyllä paskota.

tiistai 23. kesäkuuta 2015

Päiväkirja 23.6.2015

Rakas päiväkirja,

meillä on kuule ollut melkoisesti hauskoja tapahtumia viime päivinä. Mä en edes tiedä mistä mä aloittaisin...

No muutama päivä sitten meidän Iskä huijasi meitä pahemman kerran. Se sanoi että meille tulee joku Jorma Juuri. Uuno ryntäsi ulko-ovelle haukkumaan. Sitten se juoksi parvekkeelle ja kyseli:" missä se Jorma on?" Iskä sanoi että Jorma Juuri on kylpyhuoneessa ja sitä ei saa häiritä. Uunohan ei ollut tyytyväinen tähän ja se istui kylpyhuoneen oven edessä, vahtimassa että Jorma ei karkaa.

Äiskä sitten meni kylpyhuoneeseen ja Uuno pääsi livahtamaan sinne. Mitä, ei siellä ketään Jormaa ollut. Iskä nauroi ihan kippurassa ja sanoi että sillä on siellä kattilassa joku juuri leipää varten ja se oli antanut sille nimeksi Jorma.

Uuno sadatteli ja meni parvekkeelle mököttämään. Mä menin sitä lohduttamaan ja sanoin, että mitä jos tehdään Iskälle kostoksi pikku kepponen?

Kepponen oli sellainen, että kun Iskä grillaa makkaraa, me muka kerjätään sen makkaroita. Sitten kun se menee käymään keittiössä, me tehdään sille pikku jekku.

Kaikki meni ihan suunnitelmien mukaan ja kun Iskä lähti keittiöön, me vaihdettiin sen makkaran tilalle Uunon leikkinakki.

Jos et kerro kenellekkään, Äiskä auttoi meitä hieman.Se sai syödä Iskän oikeat makkarat palkkioksi.

Me lähdettiin päiväkävelylle ja Uuno oli ihan omissa ajatuksissaan. Se meni sen vakiopuun juurelle nostamaan kinttua, eikä se huomannut että se puu oli makuullaan nurmikolla. Sitä puuta oli kai alkanut väsyttämään paikallaan seisominen.
Mä sanoin Uunolle, että katso nukkuvaa puuta mutta Uuno vain katsoi koko ajan väärään suuntaan.

Kun me päästiin kotiin, me lähdettiin melkein heti Iskän Iskän eli hurun luo, siis sen joka on vanha kuin vuohi, vai olikohan se vuori. Empä muista oikein. Sillä on kuulemma isompi auto kuin meillä ja me tarvitaan sitä lainaksi. Mahtaakohan se lainata, kun Uuno paskoi viimeksi sen raparperit?

Hurun luona Uuno tuijotti ikkunasta niitä raparperejä silmä kovana.

Me napattiin Hurun auto ja kurvattiin kotiin. Sitten Äiskä ja Iskä pakkasi tavaroita kasseihin. Mihinköhän me lähdetään?

Me nukuttiin koko matka Uunon kanssa ja voi vitsi kun me päästiin perille. Aivan ihana paikka, mihin me oltiin tultu!

Me oltiin tultu Äiskän ystävän kesämökille. Siellä oli ihana nurmikko ja ranta ja mökki. Me saatiin Uunon kanssa juosta vapaana ja ai että me nautittiin siitä.


Mä pelasin palloa ja kierin nurmikolla.Voi olla että mä nukahdin siihen hetkeksi tassut kohti taivasta.

Uuno kahlaili rannassa ja yritti saada kaloja tassuillaan kiinni.

Mä menin istumaan laiturille ja katselemaan vähän maisemia. Oli hauska katsoa kun Uuno melkein sai yhden kalan kiinni.

Uuno viimein lopetti kalastamisen ja se meni huilaamaan rantatuolille. Se taisi juoda Iskän yhden siiderin salaa siinä samalla.

Nähtiin me siellä yksi käärme, se oli Kalle-käärme. Se oli ihan harmiton heppu. Uuno pelkäsi sitä ja kiersi sen kaukaa.

Me oltiin siellä mökillä yksi yö ja päivä, sitten Iskän tarvitsi lähteä taas tekemään meille luu-rahaa. Uuno ei olisi halunnut lähteä kotiin ja se meni tyynyjen taakse piiloon.
Paluumatkalla me oltiin Uunon kanssa ihan rättiväsyneitä ja nukuttiin ihan täysillä kotiin asti.


Kotona olikin kamala sumu kun me käytiin iltapissalla, Uuno sanoi että se on sumuisten vuorien kuningas ja poseerasi puun vieressä.

Mä sanoin sille, että se on sumutusten kuningas. Nimittäin sitä on niin helppo sumuttaa ja huijata.

Meidän retki päättyi onnellisesti kotiin ja mä nukahdin Iskän polvelle. Se on maailman paras paikka.



lauantai 13. kesäkuuta 2015

Päiväkirja 13.6.2015


Rakas päiväkirja,

meidän Äiskä lähti jonnekkin kamalan kauas töihin. Sieltä minne Äiskä meni, tulee jotain hanhia. Kamalanhanhia tai jotain sellaisia. Niin ja Iskä sanoi että sieltä tulee myös jääkiekkoilijoita. Mä yritin päästä Äiskän mukaan ja pukeuduin nätiksi mutta Äiskä ei voinut ottaa mua mukaan.Ennen kuin Äiskä lähti töihin, mä kuulin kun se sanoi Iskälle että kun Äiskä oli käynyt yöllä juomassa, niin se oli nähnyt Late-Lainsuojattoman meidän jääkaapissa ratsastamassa Pepsi-max pullolla. Mitähän tuo oikein tarkoittaa?

Uuno oli kamalan kateellinen kun mulla oli toi hattu päässä. Se vonkui koko ajan että antakaa se kapteenin hattu mulle. Me tuumittiin että ei se sovi Uunolle ja me kokeiltiin Uunolle sellaista kesämieshattua.

Uuno tykkäsi hatusta ja se sanoi että se on Luu-Beca numero 1.

No kun Äiskä sitten lähti töihin, Iskä alkoi imuroimaan. Me ei tykätä imurista ja me joudutaan aina jäähylle siksi aikaa kun imuroidaan.


Imuroinnin jälkeen mä otin pienet unet meidän kylpyhuoneessa. Siellä on ihanan lämmin matto ja mä tykkään nukkua siinä.Paitsi silloin kun Iskä käy kakalla. Silloin on pakko lähteä pois ja vikkelään.

Mä kun nukuin, Uuno huusi Iskälle että voitaisko lähteä ulos. Uuno haluaisi uimaan tai siis kahlailemaan veteen. Uuno ei osaa uida vaikka se väittää olevansa uimamaisteri.

Me mentiin meidän puistoon ja voi vitsi että ulkona oli ihana ilma. Mä löysin heti ison kepin ja mä kannoin sitä suussani melkein koko ajan.

Sitten me tavattiin aivan ihana tyttökoira. Mä en nyt muista sen nimeä mutta se oli kiva. Mä en sille haukkunut yhtään. Se on kuulemma Englannista mutta se puhui hyvin suomi-koiraa.


Uuno kysyi että tietääkö se tyttö mitä on Zumba? Uuno väitti sille tytölle että se on keksinyt koira-zumban ja sitten Uuno alkoikin esittelemään temppujaan.

Me jatkettiin matkaa ja sanottiin tyttökoiralle moikka. Uuno kävi altaassa kahlaamassa ja se oli ihan onnesta soikeana. Sitten se löysi kaljatölkin ja otti sen mukaansa. Uuno oli kuullut Iskältä että tölkeistä saa rahaa. Uuno kerää kuulemma itse tölkkejä lastensairaalaa varten.

Kun me päästiin kotiin, mä menin parvekkeelle ottamaan aurinkoa. Oli kiva katsoa kun laivoja meni merellä joka suuntaan.

Sillä aikaa Uuno söi sohvalla luuta, vaikka se kyllä tietää että sohvalle ei saa mennä luun kanssa.

 
Me käytiin myöhemmin meidän vanhan kodin luona kahlailemassa isossa altaassa. Mä en tykkää kahlaamisesta ja mä en siksi mennyt veteen.
 

Se oli rankka reissu ja mä olin ihan taju kankaalla kun päästiin kotiin. Onneksi iskä antoi meille jäätelöä, se auttoi nopeasti.

Meillä on ollut kiva päivä Iskän kanssa. Ainoa mikä on kurjaa, että Äiskä ei ole kotona. Meillä on kamala ikävä sitä. Mä nukun sen paikalla sängyssä Iskän vieressä.
 

 

 

sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Päiväkirja 7.6.2015


Rakas päiväkirja,

on ihanaa kun ne mun "tyttöjen-päivät" loppui ja saan olla ilman niitä housuja. Iskä sanoi että se alkaa ompelemaan mulle ja Uunolle sadeasuja kesäsadetta varten. Ja Uunolle se ompelee puvun liivin, että Uuno voi mennä kesäjuhliin siistinä poikana.

Vitsi kun me ei oltais millään jaksettu nousta aamulla ylös, kun meitä väsytti ihan kamalasti.

Kukahan on oikein keksinyt aamut? Se on ehkä huonoin keksintö maailmassa.

Kun me viimein noustiin sängystä, me mentiin ulos aamupissalle. Uuno juoksi kukkulan päälle ja huusi:" Katsokaa minua, olen tämän kukkulan kuningas. Kauan eläköön Uuno!"

Ihmiset tuijotti meitä aika pitkään ja Uuno se vaan julisti kovaan ääneen olevansa Koffinpuiston kuningas. Mä menin sanomaan Iskälle, että sano nyt Uunolle että on hiljaa. Mä en kehtaa enää liikkua täällä.

Me päästiin jatkamaan onneksi aamulenkkiä ja sitten taas Uunoa sai hävetä. Se näki puistossa auton ja sitten se alkoi selittämään mulle, että kukahan on laittanut sen nimen tuohon auton kylkeen? Kun Uuno on itse kuulemma Stara.

Ei kyllä aamu alkanut kauhean hyvin. Toi Uuno on välillä aika mahdoton.

Me käytiin moikkaamassa Hurua eli sitä taivastakin vanhenpaa Iskän Iskää. Me oltiin sen Hurun pihassa ja otettiin aurinkoa.

Uuno kysyi Hurulta että vuokraisiko se tuon kuvassa olevan pikkumökin Uunolle omaksi penttihaussiksi eli poikamiesasunnoksi.
Huru sanoi että ei kyllä vuokraa, kun Uuno viimeksi paskoi sen raparperit huonoon kuntoon.

Kun me päästiin Hurulta takaisin kotiin, me saatiin sonninsudit. Äiskä ei tykkää niistä yhtään, kun ne haisee kuulemma kamalalle. Mutta me tykätään niistä ihan kamalasti.

Sonninsudin ja päikkäreiden jälkeen me mentiin taas tuohon meidän puistoon. Uuno halusi että Iskä ottaa siitä treffi-ilmoituskuvan ja se poseeresi kuvassa tosi reteenä.

Uuno sanoi että on ollut aika hiljaista treffien kanssa kun siltä vietiin ne kulkuset. Tyhjät rusinasäkit ei oikein tee vaikutusta mimmeihin. Kun me päästiin puistoon, siihen tuli aika kivan näköinen tyttökoira Uunon luokse. Mä ajattelin että katsotaan mitä tapahtuu.
Uuno käänty tyttöä kohti ja sanoi: mä olen Uuno ja ihan lätkässä suhun. Tyttö sanoi, että sä olet ihan liidussa. Uuno oli että häh?


Uuno kun nousi ylös, sen takapuolikin oli ihan liidussa. Se oli istunut raukka semmoisen liitupiirustuksen päälle. No tyttö otti ja lähti ja sanoi että jatka poika piirtämistä. Uuno kysyi multa että mitä ihmettä se tarkoitti? Mä sanoin Uunolle että mene kuule katsomaan vaikka tuolta lammesta naamaasi.

Uuno oli ihan nolona ja vihainen. Kuka kumma on piirtänyt maahan ja sotkenut Uuno naaman?

Se näki jonkun miehen puistossa ja huusi sille että: Hei Ukkeli,annahan olla viimeinen kerta kun sotket ja piirrät meidän puistoa! Mä sanoin Uunolle että se on puiston hoitaja, ei sotkija.


Mä sanoin Iskälle että nyt kyllä mennään sisälle, mä en kestä enää yhtään Uunoa. Paluumatkalla Uuno alkoi karjumaan että hei kaveri: sä et ole leikannut kysniäsi!
Ja kyllä mua hävetti kun päästiin kotiin.Ou nou.
Iskä kysyi meiltä että haluttaisko me auttaa sairaita lapsia? Me kysyttiin että miten me muka voitaisiin auttaa, ei me osata. Iskä sanoi että tehdään yhdessä keräys ja yritetään kerätä rahaa lapsille. Uuno kysyi että eihän sen tarvitse myydä sen luita? Iskä sanoi että ei tarvitse.

Niin me sitten alettiin keräämään rahaa. Toivottavasti me saataisiin kerättyä hyvä potti kasaan.

Mä lähdin Iskän kanssa saunaan ja Uuno sanoi että se ei jaksa tulla.

Ihanaa olla hetki rauhassa ja nauttia löylyistä.