Rakas päiväkirja,
mua on harmittanut kamalasti nämä "tyttöjen päivät", niin kuin Äiskä niitä kutsuu. Ja mua hävettää nämä kamalat housut joita joudun pitämään. Uuno on nauranut niille jo monta päivää.
Se sanoi että vain vanhat mummot pitää tällaisia housuja. Mä ajattelin suostutella hiukan Iskää ostamaan uusia vaatteita mulle kun se on aika lailla muotitietoinen. On Äiskäkin mutta Iskä on helpompi saada houkuteltua mukaan juttuihin. Se on meidän perheen heikko lenkki. Jos sitä hiukan pusuttelee, niin se tekee mitä vaan.
Iskä sanoi että on ehkä parempi jutella Äiskän kanssa noista naistenvaate asioista. Mä päätin ottaa hieman tiukemman asenteen ja sanoin Äiskälle, että en enää suostu käyttämään mummo-pöksyjä!
Uuno huusi että:" viimeinen kuulutus mummoille, bingo alkaa hetken kuluttua." Voi vitsi toi Uuno on ärsyttävä.
Äiskä lupasi tehdä asialle jotain. No ihan kiva, saa nähdä miten homma etenee. Me lähdettiin ulos kun oli niin kaunis ilma. Et arvaa, Uuno rupesi selittämään sorsille että se on meidän rannan isännöitsijä ja se on antanut häädön hanhille. Ja jos sorsat ei tottele Uunoa, niin häätö tulee niillekkin. Sorsat katsoi aika pitkään Uunoa ja mua, mutta mä sanoin että en tunne tätä tuimaa isännöitsijää.
Sillä aikaa kun Uuno selitteli sorsille, mä tein löydön. Nurmikolta löytyi pallo! Sillä me leikittiin tuon isännöitsijän kanssa kunnes sen kunto loppui.
Toi Uuno on kyllä sellainen että jos sen jutuista ottaa huijaukset pois, jää vain suu auki.
Kun me päästiin sisälle, sillä aikaa oli posti tuonut meille paketin. Äiskä olikin tilannut mulle vaatteita jo monta päivää sitten!
Ensin mä sovitin mun uutta takkia.
Iskä sanoi, että mä näytän tuon hupun kanssa keski-ikäiseltä mieheltä, jolla alkaa hiukset lähtemään. Kiva juttu että nää meidän miehet lannistaa aina kaiken. Uuno huuteli että:" Jorma..Jorma..katso tänne!"
Sitten oli vuorossa kokeilla uusia housuja.
No nää on ihan kivat. Mä oon nähnyt telkkarissa sellaisen ohjelman jossa joku Marttina Ainaehti juoksee uimarannalla tällaisissa. Voi olla että kesällä mä käytän näitä uikkareina. Uuno oli ihan uu..la..laa. Se lipoi kieltään ja tuijotti mua.
Iskä oli ostanut töistä tullessaan kukkia Äiskälle ja me laitettiin ne Äiskän kanssa yhdessä maljakkoon. Äiskä oli ihan love Iskään.
Uuno sanoi mulle, että kyllä sekin osaa hurmata naisen helposti. Sitten se juoksi makuuhuoneeseen ja palasi hetken kuluttua.
No niin hemaiseva lumpeenkukka, lähdetkö romanttiselle illalliselle kanssani, se kysyi? Siis täh! Uuno oli pöllinyt iskän vanhan paidan ja ihan turha kutsua mua lumpeenkukaksi. Noi repliikit uppoo ehkä paremmin pihan sorsiin. Sorry Uuno, ei tänään.
Rakas päiväkirja,
me ei meinattu jaksaa millään herätä Uunon kanssa aamulla, kun katsottiin Iskän ja Äiskän kanssa aika myöhään telkkaria.
Iskä sai houkuteltua meidät ylös lupaamalla meille sonninsudit. Se on muuten sellainen herkku, jolla saa meikäläisen vaikka tanssimaan. Mä juoksin heti katsomaan parvekkeelle, että millainen ilma ulkona on.
Mä sanoin Uunolle, että tästä tulee kyllä kiva päivä. Kiva päivä tulee myös siksi, että Kalkku ja Sika ei uskalla tulla yhtään näkyville, koska Iskä uhkasi tehdä Kalkusta ohuita leikkeleitä ja Siasta joulukinkun. Iskä on vielä aika vihainen kun kaverukset joi sen saunajuomat.
Me puettiin päälle talvitakit, kun ilma alkaa olemaan jo aika kylmä ainakin rannassa. Uuno ei tykkää pukea takkia päälle, kun se aina sanoo että kovikset ei käytä takkia.
Me leikittiin joka aamuinen keppileikki ja sitten me mentiin takaisin kotiin aamupalalle. Uuno ei suostunut syömään sen ruokaa, kun se oli ihan varma että sen ruokaan on laitettu Kalkku leikkeleinä. Iskä sanoi, että höpö höpö. Mä lupasin maistaa Uunon puolesta ja voi vitsi, ennen kuin huomasinkaan..Uunon ruoka olikin mun masussa. Sorry Uuno.
Uuno nosti melkoisen metelin kun sen ruoka on syöty ja se kuulemma kuolee nälkään. Näköhäiriöitä on jo alkanut tulla, se väitti.
Iskä sanoi, että älä huoli Uuno. Iskä alkaa tekemään piirakkaa. Äiskä sanoo aina että meidän Iskä on ihan kuin joku Gordon Sukula. Kuullostaa aika hassulta. Täytyy ensi kerralla kysyä Tuijalta, mitä tuo tarkoittaa.
Uuno innostui piirakan leivonnasta tosi paljon ja me Iskän kanssa päätettiin ottaa pienet unet sillä aikaa, kun piirakka on uunissa.
Uuno sanoi että se haluaa olla piirakka-tähystäjä ja se lupasi herättää meidät heti kun piirakka alkaa tuoksua hyvältä.
Mä olin ihan varma, että tämä menee pilalle kun Uuno on mukana hommassa mutta ei mennyt. Uuno oli aika hyvä piirakka-vahti ja uunista tuli hieno piirakka.
Uuno ei suostunut syömään tätäkään, kun siinä on kuulemma ruohoa ja heinää.
Kun mä heräsin Iskän vierestä niin voi itku. Mun pylly oli alkanut taas vuotamaan ja meidän sänky oli ihan punaisena, ihan niin kuin Äiskän naama kun se näki sängyn lakanan. Mä en ala yhtään, tää on niin väärin.
Uunohan sekosi ihan kokonaan, nyt se juoksee nokka mun pyllyssä kiinni ja hokee " hollannin kukat, hollannin kukat". Se on ihan pimee. Iskä sanoi, että siksi ei Uuno suostu syömäänkään kun se on ihan love mun pyllyyn.
Äiskä kaivoi kaapista mun " voiettäkunontylsää-housut" ja se puki ne mun päälle. Mä sanoin Äiskälle, että nämä on ihan eläkeläismallia ja se saisi ostaa mulle jotain parempaa Seppälää. Kato nyt, eihän näitä voi pitää kukaan.
Mä en kyllä tykkää yhtään tästä. Taidan ottaa pienet siiderihörpyt jos mieli paranisi. Uuno sanoi että älä juo, muuten muutut siaksi.
Rakas päiväkirja,
meillä on kyllä nyt vakava ongelma. Ja ongelman nimi on Kalkku ja Sika.
Eilinen ilta meni ihan kivasti kun Kalkku kertoi meille seikkailuistaan. Osa jutuista on kyllä varmaan keksittyjä, koska en usko että Kalkku olisi ollut missään Englannissa maailmanpyörässä, vaikka väitti niin.
Meidän äiskä on ulkomailla Japanialassa työmatkustamassa ja me ollaan iskän kanssa kotona. Arvaappa mitä tapahtui aamulla kun iskä laittoi aamupalaa?
Iskä oli laittanut itselleen, meille ja Kalkulle aamupalaa. Kalkku sanoi että se ei suostu syömään lattialta. Hienot Kalkut ei kuulemma tee niin. No, iskä antoi Kalkun syödä pöydässä ja laittoi sille siemeniä ruuaksi. Sitten yht äkkiä Kalkku alkoi voimaan pahoin. Se sanoi, että viekää tuo pois, viekää tuo pois!
Me oltiin ihan ihmeissään mikä Kalkkua vaivaa. No, iskän oma aamupala oli vähän huonosti valittu, Kalkku luuli että sen serkkupoika on siinä paketissa. Iskä selitti, että tämä on ihan eri juttu ja ei kannata olla huolissaan. Onneksi Kalkku rauhottui aika nopeasti.
Iskä lähti töihin ja me jäätiin kotiin. Sika ehdotti Kalkulle, että mitäpä jos lämmitetään sauna? Sika kuulemma tietää, miten se laitetaan päälle. Niinhän se saunan lämmitys alkoi. Mä olin kyllä aika huolissani siitä, mitä tulee tapahtumaan.
Sika ja Kalkku yritti houkutella Uunoa saunaan, mutta mä sanoin Uunolle että älä mene. Uuno onneksi totteli mua kerrankin.
Sika pölli iskän saunajuomat ja siellä ne kaverukset istui lauteilla ja ne lauloi jotain outoja lauluja. Mä sanoin niille, että tästä ei hyvä seuraa mutta ne vaan lauloi mulle: "tahdon olla sulle hyvin hellä". Mä tuumin, että parempi antaa olla.
Jossain vaiheessa me käytiin Uunon kanssa katsomassa mitä saunassa tapahtuu.
Sika sitten alkoi olla jo aika huonossa kunnossa ja se meni äiskän vessaan. Sieltä kuului ensin laulua ja sitten yöööööööök.
Mä en tiedä mitä siellä tapahtui mutta aika nopeasti Sika tuli sieltä pois ja sitten nämä kaverukset kömpi nukkumaan. Ennen nukkumaan menoa Kalkku sanoi, että se ei voi nukkua minkään peruspeiton alla. Pitää olla kuulemma merkkituote. Mä hain äiskän vessasta pyyhkeet ja peittelin Sian ja Kalkun sänkyyn. Uuno oli aika hapan kun Kalkku sai houkuteltua Sian viereensä. Se kutsui tätä morsiammen ryöstöksi.
Onneksi iskä tuli kotiin ja me kerrottiin sille mitä on tapahtunut. Voi olla, että Sika ja Kalkku saa aamulla vähän huutia.
Rakas päiväkirja,
meillä alkoi päivä ihan normaalisti, käytiin ulkona aamulenkillä iskän kanssa. Me leikittiin keppi-leikkiä, mikä on meidän suosikkileikki. Iskä leikkii meidän kanssa sitä joka päivä. Äiskä ei suostu, koska se leikki on vähän turhan raju sille.
Leikin jälkeen me nähtiin rannassa sorsia. Ne kertoi meille, että ne kamalat hanhet on viimein lähteneet Malagaan.
Sitten me vielä käveltiin hetki ja Uuno pissasi sen sian taideteoksen päälle.
Kun me päästiin kotiin, me syötiin aamupala jonka äiskä tarjoili meille. Äiskä tekee kyllä parempaa ruokaa kuin iskä. Varmaan siksi kun äiskä katselee telkkarista sellaisia ruokaohjelmia.
Iskä lähti käymään töissä ja me jäätiin äiskän kanssa kotiin. Aamuruuan jälkeen mä autoin äiskää hieman kotitöissä ja pyyhin pölyjä.
Uuno ei meitä auttanut yhtään ja ehkä hyvä niin kun se on ihan onneton siivooja. Se vain haukkuu aina imuria. Se päätti että se makailee ja syö vaan sonninsutia. Se vaan huusi, että "siivotkaa muijat huolella". Voi että toi Uuno on kyllä tosi ikävä välillä.
Me oltiin niin syventyneitä siivoomiseen ja Uuno sonninsudin syömiseen, että me ei kuultu ovikellon soittoa.
Hiiri meni avaamaan oven ja sitten alkoi tapahtumaan..
Hiiri kiljui eteisessä että tulkaa äkkiä tänne, tulkaa äkkiä tänne!
Äiti säikähti kovasti, samoin Uuno. Me juostiin eteiseen ja ette arvaa kuka siellä ovella oli?
Siellä oli Kalkku! Kalkku oli palannut interreilaamasta. Se vaan nojasi oveen ja kysyi:" mitä jäbät duunaa?" Ei ole totta!
No me otettiin Kalkku vastaan avosylin ja sillä oli paljon kerrottavaa sen seikkailusta. Mä kysyin siltä, että miten se löysi tänne meille uuteen kotiin?
Se sanoi että se oli moottoritiellä yrittämässä saada peukalokyytiä ja sitten joku auto oli pysähtynyt sen kohdalle. Se oli ollut meidän iskä kun se palasi kotiin töistä.
Kalkku sanoi, että sillä alkoi olla heltta ihan jäässä kun ei ollut autot oikein meinannut ottaa sitä kyytiin.
No iskä oli ottanut ja ne ajoi sitten meille kotiin yhdessä. Kalkku oli saanut istua etupenkillä.
On kivaa että Kalkku tuli takaisin. Mua kyllä vähän pelottaa, että mitä tapahtuu jos Sika ja Kalkku liittoutuu yhteen.
Rakas päiväkirja,
meillä on arki taas palautunut ja Uunon taidenäyttely on onneksi loppunut. Me oltiin yksi päivä Tuijalla siellä Norjassa hoidossa. Iskä ja äiskä sai sillä aikaa Uunon teokset poistettua myös seinistä. Pari päivää meni meidän kotia tuulettaessa mutta nyt kaikki on taas kunnossa. Tai melkein kunnossa..
Sika puolestaan innostui taiteesta ja nyt se väitti meille tehneensä taidetta ulkona yöllä meidän nukkuessa. Me lähdettiinkin heti katsomaan, pitikö sian puheet paikkaansa.
Me löydettiin ulkoonta vain yksi taideteos ja me kysyttiin iskältä, että onko sika tehnyt tuon? Iskä sanoi, että kyllä joku sika sen on tehnyt mutta ei kyllä meidän sika. Mä sanoin Uunolle, että meidän sika on huijari-sika ja sitä pitää varoa.
Siitä kun me jatkettiin matkaa, kuultiin kamalaa kirkumista rannan suunnalta. Me pinkastiin rantaa kohti juoksuun ja iskä ei meinannut kestää meidän kannoilla. Mäkin luikastuin nurmikolla sellaiseen hanhen kakkaan, kun se oli niin kamalan liukas. No, ei siellä rannassa mitään hätää kellään ollut, lapset kirkui ja heitteli kiviä veteen.
Me ollaan hoideltu Uunon kanssa tän meidän rannan valvontaa koko kesän ja siksi me oltiin niin tarkkana. Mua vähän harmitti, kun mä olin ihan hanhenkakassa.
Kun me päästiin sisälle, sikahan se tuli kyseleemään että mitä me pidettiin sen taiteesta? Samalla se kysyi, että voitaisiinko ottaa joku sikaselfie? Kai me voidaan, mä sanoin kun en mä ymmärtänyt sian puheesta yhtään.
Mä jäin miettimään itsekseni, että jollain tapaa mä kaipaan kalkkua. Vaikka se teki kaikenlaisia kepposia, silti se oli kamalan kiva. Harmi kun se suuttu meille ja lähti interreilaamaan.
Iskä vei mut kylpyyn ja se on aina kamalan mukaavaa. Iskällä on sellaista ihanan tuoksuista shampoota. Mä aina nostelen tassuja, että iskä muistaa pestä myös kainalot. Pesun jälkeen me saatiin sonninsuti ja vaikka mä nappasin sen itselleni, annoin mä siitä vähän Uunollekin.
Loppupäivä meni nukkuessa paitsi että oli meillä myöhään illalla vähän sellainen erikoinen tilanne. Uuno nimittäin sai houkuteltua sian kynttilän valoon ja ehdotti uudelleen sitä pika-avioliittoa. Uuno on panostanut kosintaan, kun oikein kynttilänvalossa vannoo ikuista rakkautta, sanoi iskä. Mä en kestä näitä Uunon toilailuja.
Rakas päiväkirja,
tänään aamulla en olisi millään jaksanut nousta sängystä, tosin ei kyllä iskäkään. Niin kuin joka aamu, tänäänkin menin katsomaan meidän parvekkeelta ulos, että tietää millainen sää on. Voi ei, meidän piha on varastettu ja ranta pöllitty kiljui Uuno hädissään.
Uuno ryntäsi sisälle ja kaatoi kaikki luut lattialle, koska se epäili että sen luutkin on pöllitty.Mun luu, mun luu, mun luu...sitten se kysy multa, että monta munluuta sillä on?
Iski sanoi, että lähdetäänpäs ulos katsomaan onko se ranta pöllitty vai ei. Huh, ei sitä ollut viety vaan ulkona oli kamala höyry. Uunon kakasta nousee samanlainen mutta vähän pienempi ja tämä ei haissut.
Ulkona oli maassa paljon puun lehtiä ja ne oli ihanan värisiä. Me ihailtiin niitä ja iskä kertoi, että kun se oli pieni poika, se oli tehnyt aina lehdistä jotain taidejuttuja sen koulussa.
Kun me mentiin sisälle ja syötiin aamupala, sen jälkeen mä autoin iskää sen työhommissa hieman. Me suunniteltiin asuntojen esittelyaikoja. Tai iskä sanoi että sellaista me tehdään, mulla ei ollut hajuakaan koko hommasta. Kynähommia mä kuitenkin tein.
En mä kovin kauaa jaksanut tehdä töitä kun mulle tuli jo uni silmään.
Äiskä onkin töissä ja tulee illalla kotiin. Iskä lähti käymään jossain ja me jäätiin Uunon kanssa kaksin kotiin. Heti kun iskä lähti, Uuno rupesi selittämään sialle, että se on taiteilijaluonne. Siis Uuno. Mä sanoin, että ei Uuno osaa mitään taidetta tehdä ja siitäkös Uuno suuttui. Se sanoi että sen erityisosaamista on maalaukset ja voi ei..ette arvaa mitä tapahtui sitten...
Uuno teki meidän matolle oman akvarellin ( iskä kutsui sitä myöhemmin tuolla nimellä ) ja me sian kanssa katsottiin ihan kalpeana vierestä. Sika sanoi Uunolle, että eikö sulla ole mitään kivempaa väriä ja siitäkös Uuno riehaantui.
Sama sävy, mutta nyt taideteos oli jo levinnyt seinillekin.
Mä katsoin parhaaksi mennä sänkyyn nukkumaan, en halua olla osallisena tähän taidenäyttelyyn. Voi itku, mitä tapahtuu kun iskä tulee kotiin?
Eipä sieltä tullutkaan iskä vaan äiskä tosi väsyneenä ja siltä meinasi tulla itku kun se näki Uunon taidepläjäyksen. Uuno oli ihan tohkeissaan ja sanoi sialle, että äiskältä tuli onnen kyyneleet hänen teoksestaan. Se teos kuulemma puhutteli äiskää.
Loppuilta menikin siivotessa näitä jälkiä ja voi hirvitys mikä haju meidän kodissa oli. Iskä sanoi illalla että Uunolta on taide kielletty ikuisesti.
Rakas päiväkirja,
me ei Uunon kanssa tykätä yhtään niistä päivistä kun sataa vettä. Tänään onneksi oli aamulla kaunis keli kun käytiin ulkona. Uuno sanoi keksineensä uuden leikin, jonkun varjostusleikin. Se sanoi että se jolla on isompi varjo voittaa.
No ei tämä leikki päättynyt onnellisesti kun Uuno säikähti pahemman kerran omaa varjoaan. Se meinasi juosta veteen hädissään. Mä menin sanomaan sille, että ei hyppäisi nyt veteen.Suostui se tulemaan kaislikosta pois. Siinä se sitten pitkän aikaa haukkui omalle varjolleen.
Kun oltiin menossa kotiin, me tavattiin aika iso sammakko. Se sanoi olevansa Jore. Se on muuttanut tänne just ja kaipaili uusia ystäviä. Uuno sanoi heti että Jore pääsee sen jengiin, Apatiarannan jengiin. Mä kyllä hetken aikaa mietin, että MIHIN ihmeen jengiin mutta ehkä se selviää. Uuno taisi vähän huijata Jorea.
Sitten me sanottiin Jorelle moro ja kipitettiin kotiin. Iskä lähti käymää töissä tienaamassa meille luu-rahaa. Heti kun iskä lähti, alkoi meillä melkoinen rähinä kotona. Se sika, jolle Uuno ehdotti pika-avioliittoa oli etsinyt iskän saunaoluen ja saanut hiiren mukaan juomaan. Jos iskä tietäsi että sen olut on juotu ja täällä on kuunneltu sen räppismusaa, se saattaisi hermostua. Sika ja hiiri valtasi Uunon sängyn ja huuteli sieltä ihan ihme juttuja: " sokka irti". Uuno luuli että se tarkoitti, että posti tuli ja Uuno haukkui ovelle.Mä en kestä näitä kotibileitä.
Onneksi ne nukahti aika nopeasti Uunon sänkyyn.
Iskä tuli kotiin ja mun oli pakko kertoa vähän tätä kuviota, ettei se mene taas mun syyksi. Iskä ei ollut kauhean vihainen, nauroi ja sanoi että " kas, täällä on känninen sika." Se antoi meille hirmu ison sonnin sudin ja mä nappasin sen itselleni.
Mä sanoin Uunolle, että menee vaan kosimaan sitä sen sika-morsianta ja antaa mun syödä rauhassa sonnin sutia.
Iskä alkoi sitten kokoamaan jotain juttua, tai oikeastaan se ensin levitteli sellaisia erilaisia osia ympäriin sä ja sitten se levitteli käsiään. Me päätettiin auttaa sitä tuossa hommassa.
Uunolla ei oikein tuo ruuvari pysynyt hallussa joten se sitten nukahti kesken hommien. Mä iskän kanssa tein se valmiiksi ja mä sitten tein vielä lopuksi sellaisen tarkistuksen että kaikki on ok.
Illalla ennen nukkumaan menoa Uunolle laitettiin lääkettä tassuun ja sitten se mökötti meille kun se joutui pitämään ponttoonia kaulassa. Uuno uhkasi karata sen morsiammen kanssa jos sille nauretaan yhtään.
