Rakas päiväkirja,
mä nukuin tosi hyvin viime yönä vaikka mulla oli kyllä Äiskää kova ikävä kun se oli siellä Japanialassa taas. Mutta aina kun Äiskä on pois, niin mä valtaan sen paikan sängyssä. Iskä siirsi mua monta kertaa yöllä kun mä olin kuullemma sen naaman päällä. Mutta ei se mua ainakaan haitannut, mä vetelin unia täysillä. Ja niin kuin aina, aamulla en olisi jaksanut nousta ylös. Mä ehdotin Iskälle että se toisi jonkun kipon johon mä voisin pissata ja kakata ilman sängystä nousemista. Olisi niin ihana olla koko päivä sängyssä.
Kun me aamupalan jälkeen mentiin ulos, niin voi vitsi että meitä pelotti. Meidän ranta oli täynnä jotain jengiläisiä. Ne oli sellaisia epäsiistejä ja huuteli meille kaikkea ikävää. Ne on kuulemma jotain Varis-jengin jäseniä. No eihän siinä pystynyt kakkaamaan kun jännitti niin kamalasti. Just kun mä olin kyykyllä, yksi varis rääkäsi niin pahasti että mä meinasin liukastua lampeen.
Uuno meinasi just huutaa että se on tän rannan isännöitsijä mutta mä sain sen suun kiinni. Yksi varis huusi että "mitä se rääpäle huutaa? Kohta alkaa läski tummumaan". Sitten me juostiin koko porukka kotiin.
Mua jännitti sisällä vielä niin kamalasti että mä tärisin kun annoin Iskälle pyllypyyhkeen.
Me sitten rauhoituttiin aika pian ja Uuno meni kysymään Iskältä että voitaisko me lähteä katsomaan Iskän Iskää eli hurua. Se on vanha kuin vuori mutta kamalan kiva. Se jaksaa aina leikkiä meidän kanssa tosi pitkään.
Uuno oli tosi loukkaantunut Iskälle kun se ei päässyt auton etupenkille. Se sanoi Iskälle, että jos en paluumatkalla pääse eteen niin kakkaan takapenkille ja levitän kuonolla kakat joka paikkaan.
Huru oli tosi iloinen kun me käytiin siellä. Siitä se ei ilahtunut kun Uuno nappasi sen kävelykepin eikä meinannut antaa sitä takaisin. Mutta kun me annettiin sille kunnon naamanpesu, niin johan se oli iloinen. Hurun vaimo Hurutar antoi meille juustoa ja se on meidän herkkua. Kotimatkalla Uuno sai istua edessä kun Iskä ei halua että sen uusi auto sotketaan. Uunosta kun ei tiedä, vaikka olisikin kiekurat vääntänyt suutuspäissään.
Kotimatkalla Iskä osti Äiskälle ale-kukkia, kun se tulee tänään kotiin. Aika kauniin kimpun se ostikin, toivottavasti Äiskä tykkää siitä.
Äiskä tuli kotiin ja voi sitä riemua. Me meinattiin seota täysin ja vitsi että me annettiin Äiskälle niin monta pusua että se meinasi pyörtyä. Uuno meni niin sekaisin, että se pussaili eteisen seinääkin.
Uuno kun tajusi sen, sitä alkoi hävettämään. Ensin se yritti tulla sohvalle pussailemaan mutta se juuttui vatsasta sohvatyynyyn kiinni ja me naurettiin ihan kippurassa.
Ei olisi pitänyt nauraa kun Uuno sitten suuttui ja meni eteiseen mököttämään. Se yritti esittää kuollutta. Aina kun mä menin sen lähelle, se sanoi että en hengitä. Olen kuollut. Uunoa ei enää ole.
No Uuno oli aika pitkään mököttänyt, niin mä päätin piristää sitä ja suikkasin sille pusun poskelle ja sanoin että älä enää mökötä. Anteeksi että me naurettiin.
Niin se Uuno sitten piristyi ja oli taas hengissä. Se sanoi että voi olla että lähtee nyt Norjaan ottamaan omaa aikaa. Iskä sanoi että jos nyt lähetään kuitenkin ulos.
Ulkona Uuno jäi seisomaan paikalleen ja kyseli ohikulkijoilta että joko Norjaan menevä juna meni? Meneekö tältä raiteelta?
Iskä sanoi Uunolle että tulehan Uuno kiskoilta pois kun sieltä tulee muutama hiihtäjä.
Me käytiin rannassa ja ne pahikset oli jo lähteneet onneksi. Mutta me ei nähty Repeä ja Lissua, missähän ne on. Toivottavasti niille ei ole tehty mitään pahaa.
