Rakas päiväkirja,
meillä on rauha palannut taloon, nimittäin Sven-Erik ja Ingemur ajoivat Late Lainsuojattoman ja Pauliina-Pupun meiltä pois. Ingemur työnsi Laten Volkkarin käyntiin kun se ei meinannut käynnistyä millään.
Me käytiin yökylässä uudestaan Tuijan luona Norjassa kun Iskä ja Äiskä kävi jossain kaukana autoilemassa, se oli Iskän joku tärkeä työjuttu. Meillä oli tosi kivaa, me saatiin tehdä puutarhatöitäkin. Mä autoin Tuijaa istutushommissa.Me tehtiin Tuijalle Norjan hienoin piha.
Uuno ei ollut oikein mukana istutushommissa, se istuin nurmikolla ja söi vain multaa. Se johtui siitä, kun Tuija sanoi että mennään sisälle niin saatte multa ruokaa. Uuno kuuli vain että multa ruokaa. Sitten se alkoi vetelemään Tuijan kukkamultia poskeen.Kun Iskä ja Äiskä tuli hakemaan meitä kotiin, meille iski festarimasennus. Tai Äiskä sanoi ainakin niin. Me vain istuttiin eteisessä ja mökötettiin.
Iskä laittoi grillin lämpenemään parvekkeella ja me syötiin vähän makkaraa. Uuno kysyi Äiskältä että saisiko jälkiruuaksi multaa. Arvaa vaan saiko??
Me käytiin illalla vielä kävelemässä rannassa, siellä missä me asuttiin silloin kun mä olin ihan pieni tyttönen.
Ilta meillä menikin rattoisasti kun ei ollut Latea ja sen ikävää tyttöystävää häiriköimässä.Aamulla sitten olikin piru irti, mulla oli pikkuhousut lipsahtaneet jalasta ja mun lootuksen kukka oli vuotanut aika ikävästi sängylle. Äiskä oli aika vihainen mutta Iskä sanoi, että ei syytä huoleen. Sillä on kuulemma ratkaisu asiaan.
Iskä söi aamupalan ja häippäsi jonnekkin. Pitkä ajan kuluttua se tuli ja sillä oli mukana kamalan iso laatikko. Mitähän siellä on?
Mua jännitti kamalasti kun me avattiin sitä yhdessä. Siellä oli sellainen ihmeellisen näköinen kone, joka oli ihanissa tyttöväreissä. Iskä oli ostanut myös jotain kankaita ja lankoja. Niin se alkoi ajamaan sitä konetta, välillä se sadatteli kovasti ja välillä Äiskä kävi sitä kannustamassa. Sitten Iskä otti musta jotain mittoja ja aina välillä se sovitti mulle jotain vaatemyttyä. Sitten mulle valkeni, Iskä tekee mulle uusia pikkuhousuja! Jippii!!
Ei tehnyt vaan yksiä vaan aika monet. Ja koko ajan mä sain vain sovittaa ja sovittaa ja sovittaa..
Iskä sanoi, että yhdet vielä Kerttu, sovitetaan vielä. Mä en jaksa enää sanoin Iskälle ja nukahdin sohvalle.
Mä näin unta että se kamala kone jonka Iskä osti, ajoi mua takaa ja huusi: sovitetaan Kerttu sovitetaan!! Onneksi se oli vaan unta.Me lähdettiin onneksi välillä ulos ja arvaa vaan saiko taas hävetä Uunoa. Se alkoi puistossa pullistelemaan kun joitain villakoiratyttöjä meni ohi. Uuno sanoi niille:" Mä olen Uuno, Stzadin päämetsuri, katsokaa mimmit kuinka iso tukki menee halki-poikki-pinoon! Haluatteko mun kanssa savotalle? Mä tarjoan teille multaa.
Mimmit sanoi, että me ei aleta seurustelemaan minkään metsurin kanssa ja kuule syö vaan itse multasi! Mä sanoin Uunolle että noi ei olleet ehkä parhaat iskurepliikit. Uuno sanoi, että täytyy harjoitella jotain uutta. Kotimatkalla Uuno kävi vähän jäähdyttelemässä tunteitaan uima-altaassa.
Me kurvattiin koirapuiston kautta ja sitten Uuno sekosi täysin. Siellä oli sellainen tyttökoira jonka nimi oli Sonja. Uuno oli ihan räkänä siihen heti. Se vain tuijotteli Sonjaa silmiin ja nuuhki sitä. Ihana mimmi, ooo..mikä mimmi hoki Uuno.
Siinä ne kyyhkyläiset kiersi toisiaan kuin kissa kuumaa puuroa. Sitten Iskä sanoi, että nyt lähdetään kotiin. Uuno alkoi laulamaan sille Sonjalle jotenkin näin:" Hei mennään meille jatkamaan, ei leikki tää voi päättyä pusuun vaan."" Avaa sydämesi mulle, annan sata luuta sulle."
Niin me lähdettiin ja Uuno voihki kotimatkan tuskissaan. Voi raukkaa, taisi rakastua siihen Sonjaan.
