me saatiin Uunon kanssa suostuteltua Iskä kirjoittamaan blogia, kun meillä on vähän paljon kerrottavaa.
Viime vuoden lopulla Äiskä ja Iskä sanoi yhtenä päivänä meille että me muutetaan kaupungista pois. Kuulemma johonkin omakotitaloon, sellaiseen missä Tuijakin asuu Norjassa. No me ei muutettu Norjaan mutta johonkin sellaiseen paikkaan, minkä nimeä pieni koira ei osaa sanoa. Me oltiin Uunon kanssa että mitä ihmettä?
Iskä ja Äiskä sanoi että me saadaan oma piha, jossa voidaan yhdessä leikkiä. Iskä lupasi tehdä meille kahluualtaankin kesäksi. Uuno sanoi, että jos siellä uudessa paikassa on oluttölkkejä kerättäväksi niin sitten homma sopii hänelle.
Iskä remontoi koko talven sitä uutta kotia ja sitä ei paljoa kotona näkynyt. Se kyllä lohdutti mua aina, että kun remontti on ohi niin sitten ollaan yhdessä koko ajan.
Iskä teki remontin muuten yksin mutta sillä oli yksi meidän kaveri siellä apuna. Rantapossu Paavo jota kutsutaan myös Pilsuksi, auttoi Iskää koko talven. Iskä sanoi että Paavon vaatteet ei oikein sovi remppahommiin, pelkissä pikkupöksyissä voi tulla kylmä talvella. Pilsu selvisi talven pikkupöksyissä ja oli Iskälle suuri apu remontissa. Uuno muuten kutsuu Pilsua Kilari Sahamieheksi. Se johtuu siitä, kun Pilsulla meinaa aina mennä hermo kun se sahaa. Se ei osaa sahata suoraan ja sekös sitä harmittaa.
Talvi kun loppui, me muutettiin uuteen kotiin. Uuno oli ihan paniikissa muuton aikana kun se pelkäsi että muuttomiehet pöllii sen luut. Äiskä anoi, että se ei kyllä tiedä yhtään muuttomiestä joka söisi luita. Uuno sanoi että kun ne muuttomiehet oli jotain ale-muuttomiehiä, niin varmana syövät luut osana työpalkkaansa.
Muutto meni hyvin ja Uuno laski sen luut. Lukumäärä täsmäsi ja kaikki oli hyvin taas.
Mä en tykkää yhtään talvesta enkä keväästä. Mä toivoin talvella että voisin nukkua vaan ja sitten kun herään, niin on kesä. Mä näinkin niin monena yönä unta kesästä.
Viimein se kesä tulikin ja me ollaan Uunon kanssa leikitty tosi paljon meidän pihalla. Uuno tosin väsähtää aika helposti kesken leikin.
Meille tuli talvella Lehmosen veli asumaan. Sen nimi on Härkönen. Lehmonen on siis tuo musta ja Härkönen on tuo ruskea. Yhtenä päivänä ne ihan muina lehminä söivät Äiskän kukkia kukkapenkistä.
Mä sanoin niille, että jos Äiskä tai Iskä näkee noiden veljesten touhut, niin teille saattaa käydä köpelösti.
No en mä viitsinyt puuttua sen enempää niiden hommiin, omapa on asiansa. Mä ihastelin Äiskän tulppaaneja, ne on niin kauniita.
Uuno löysi yhtenä päivänä olut-tölkin kun oltiin kävelyllä ulkona. Se oli sitten selvää, että Uunokin kotiutui uuteen paikkaan. Se makasi pihalla tölkki suussa tosi pitkään.
Me tykätään meidän uudesta kodista ja etenkin pihasta jossa saadaan juosta vapaana. Meidän koko perhe viihtyy täällä hyvin vaikka kaupungissakin oli kivaa asua. Rantapossu Paavo menee joka aamu pihalle jumppaamaan. Uunokin kokeili tuota jumppaa mutta se jäi vatsastaan kiinni ja se jumppakärpäsen purema jäi sitten siihen.
Iskä lupasi mulle, että nyt kun se ei tee oikeita töitä vaan valokuvaa, niin se kirjoittaa taas tätä meidän blogia.
