Päiväkirja 27.9.2014

Rakas päiväkirja,

et arvaa missä me ollaan oltu kun meistä ei ole kuulunut mitään?

Me ollaan oltu hoidossa Kirkkonummella yhden aivan ihanan Tuijan luona. Siellä missä me oltiin testihoidossa. Uuno väitti silloin, että se on Norjassa mutta se oli aika lähellä kotia kuitenkin.

Meidän Iskä ja Äiskä lähti lomalle jonnekkin sellaiseen paikkaan jossa muka aina paistaa aurinko. Mä en kyllä usko että sellaista paikkaa on ja en kyllä sinne menisi, kun koko ajan olisi kauhean kuuma. Niin ja Uuno heiluisi ne "luotiliivit" päällä ja saisin hävetä koko ajan.

Kun me mentiin sinne Tuijalle, meillä tuli kyllä kova ikävä heti Iskän ja Äiskän lähdettyä mutta me päätettiin, että yhdessä me selvitään. Uuno penkoi heti kaikki paikat Tuijalla ja löysi leluja meille.

Siellä Tuijalla on ihanat lapset Aksu ja Kata. Se Aksu on oikeasti maailmanmestari palloilussa, vaikka Uuno on aina väittänyt olevansa. Uuno on enemmänkin pallopoika. Aksulla on muuten myös maailman kivoimmat korvat, mä olin koko viikon niiden kimpussa.

Meillä oli tosi kiva viikko Tuijan luona ja me kuultiin aina kuulumisia Äiskältä ja Iskältä sieltä Lomalasta ja musta tuntuu että niillä oli siellä kivaa. Iskä oli kuulemma ekana yönä herännyt katsomaan meidän kuvia kun sillä oli tullut kova ikävä. Kyllä mäkin muutamana yönä vähän itkin salaa, kun oli kamala ikävä.Ja yhtenä päivänä mä tein sellaiset mielenosoitus-kakat Tuijan matolle.

No sitten yhtenä päivänä Tuija sanoi että tänään Iskä ja Äiskä tulee hakemaan meidät. Vähänkö mua jännitti koko päivän. Sitten kun ovikello soi, Uuno juoksi ovelle haukkumaan kun se ei tunnistanut Iskää. Uuno sanoi, että me ei osteta mitään ja pamautti oven kiinni. Mä avasin oven ja sitten Uuno oli nolona. Iskä ja Äiskä näytti vähän oudoilta kun ne oli ihan eri väriset kun aikaisemmin. Onkohan ne unohtaneet pestä itsensä siellä Lomalassa, kun ne oli ihan kakan värisiä?

Iskä oli jostain hommannut musta aika kivan piirustuksen

 



Uunostakin kuulemma tulee samanlainen kuva lähiaikoina.

Kun päästiin kotiin, Iskä ja Äiskä alkoi heti pesemään pyykkejä ja Uuno oli heti lipeänä auttamassa niitä.

 



Mä en jaksanut osallistua tuohon touhuun vaan otin vähän rennommin.

 



Kun mä heräsin, me katsottiin Äiskän ja Iskän kanssa jotain kokkiohjelmaa. Siinä tehdään tosi kivan näköisiä ruokia. Välillä mä kävin nuolemassa telkkaria mutta Iskä kielsi sen. Sanoi, että telkkari hajoaa jos mä sitä nuolen.

 



On kyllä kiva että Iskä ja Äiskä tuli kotiin, vaikka oli siellä Tuijallakin kivaa. Me mennään sinne joku päivä uudestaan yökylään.

Päiväkirja 16.9.2014

Rakas...hehheheh..päiväkirja,

Iskä ja Kerttu lähti käymään kahdestaan jossain ja ne jätti tietokoneen auki. Ja se on virhe..hih..hih. Nyt alkaa UUNO SHOW!

Mä voisin kertoa vähän musta juttuja..

Mä muistan kun mä tulin ekaa kertaa Iskän ja Äiskän kotiin, mä olin silloin pieni mutta aika komea. Äiskä ja Iskä oli ihan rakkaudessa muhun ja on ne vieläkin. Ja mä niihin.

 



Sitten kun mä vähän kasvoin, mä päätin pukeutua siististi jos vaikka löytäisin itselleni jonkun kivan misukan.

 



Iski sanoi että kauluspaita voi olla kyllä vähän vanhanaikainen, mimmit kaipaa nykyisin sellaisia rentoja miehiä.

No mä uskoin Iskää ja otin aina välillä vähän rennommin.

 



Äiskä ei oikein tykännyt tästä mutta Iskä oli oikeassa, mä tapasin Frodon, joka oli tosi kiva. Se oli mua aika paljon vanhempi ja meille tulikin sellainen ikäkriisi. Ja sitten se asui Porvoossa joka on aika kaukana.

 



Ei meillä tuossa kuvassa enää kauheasti lempi leiskunut, Frodo oli vähän jäykkänä vaikka mä olin ihan rento.

Mä olen aina tykännyt saunoa, tosin meidän uudessa kodissa on kamalan pieni sauna. Iskin ja Äiskän kanssa me käytiin saunassa yhdessä ennen kun Kerttu tuli meille. Nyt se vie saunassa parhaan paikan ja mulla on vähän mennyt fiilis saunomiseen.

 



Sitten mä olen tykännyt aina auttaa Iskää sen mies-hommissa, välillä se on ollut vähän vaikeaa kun en ihan kaikkea vielä osaa...

 



 



Jalkapallo on se mitä mä haluaisin aina pelata. Iskä on sanonut, että se lähettää mut johonkin Enklannin liigaan ja rupee mun manageriksi.

 



Ja kyllä mä tykkään tehdä juttuja tietokoneellakin, vaikka Kerttu aina väittää että mä en osaa.

 



Iskä sanoo että mä olen sen varjo, kun mä menen aina joka paikkaa mihin sekin menee. Iskä on mulle niin rakas että mä haluan olla siellä missä sekin on.

On Äiskäkin yhtä rakas mutta tää on näitä poikien juttuja, et ehkä ymmärrä mitä tarkoitan.

Kerttu ei muuten ole koskaan ampunut raketteja, niin kuin mä. Mulla on tällainen kuva Uudesta Vuodesta. Kerttu on aina kateellinen kun mä näytän tätä kuvaa. Se väittää että se on retusanisoitu..mä en kyllä ymmärrä mitä se tarkoittaa. On tää ihan aito kuva.

 



Kerttua ottaa päähän kun mä olen pyörinyt seurapiireissä ja se on pyörinyt vain nurmikolla.

Nyt mun täytyy lopettaa kun ne tulee..moikka!

T: UUNO

Päiväkirja 9.9.2014

Rakas päiväkirja,

Iskä tuli sanomaan meille, että nyt pakataan reppu ja lähdetään testi-kylään. Me oltiin ihan ihmeissämme Uunon kanssa, että mihin ihmeen paikkaan se iskä meitä vie. Uuno sanoi kuulleensa televisiosta että se testi-kylä sijaitsee Norjassa.

No me pakattiin meidän reissureppu, johon mä laitoin muutaman sonninsudin, pallon, dalmaatialaisen, herkkutikkuja ja muutaman muun lelun. Koska meitä vähän jännitti, me otettiin automatkalla pienet unet.

Kun me päästiin perille, siellä oli hieno ja iso talo jossa oli kiva piha. Ja ei se kyllä mikään Norja ollut. Meitä odotti sellainen mukavanoloinen Tuija, joka on iskän tuttava. Iskä kertoi että me mennään Tuijan luokse hoitoon, koska iskä haluaa testata että kestääkö meitä kukaan. Iskä ja äiskä on kuulemma lähdössä jonnekin lomalle. Mä en oikein tiedä missä se loma on, mutta ei me ainakaan olla Uunon kanssa käyty siellä.

Meillä oli tosi kivaa siellä Tuijan luona ja me leikittiin paljon. Siellä oli kaikkia kivoja leluja ja turhaa mä pakkasin omia mukaan. Iskä tuli hakemaan meidät ja kotimatkan me nukuttiin, oli sen verran rankka reissu.

Kotona Uuno sanoi että se haluaisi laittaa takkaan tulen ja grillata nuo meidän makkarat. Iskä sanoi, että ne on leluja ja ei niitä voi paistaa kun ne sulaa. Uuno kysyi että ai onko ne sellaisia leikkisiskonmakkaroita?

Rankka päivä päättyi ja me käytiin nukkumaan. Iskän viereen mä sitten nukahdin, kun se on maailman paras paikka.

 

Aamulla mä herätin iskän ja se valitti että sillä on niska kipeä kun olen kuulemma nukkunut sen päällä koko yön. Iskä aina liioittelee juttujaan, no ehkä yhden tai kaksi kertaa se meinasi pudota sängystä kun mä vähän oikaisin itseäni. Meidän piti lähteä ulos mutta Uuno nukkui kuin porsas, eikä se noussut ylös millään.

 

Iskä söi oman aamuruuan ja mä siinä makasin sen sylissä samalla kun me odoteltiin että Uuno herää.

Voi että kun mulla meinasi pissa lirahtaa lattialle ja mun oli pakko mennä herättämään Uuno. Mä sanoin että joku kaunis mimmi kyselee Uunoa ovella ja niinhän se juoksi sinne ihan viivana. Ihan kun sitä nyt joku kaunis mimmi tulisi kotiovelta kyselemään, Uunoa on niin helppo huijata.

Ulos kun viimein mentiin, joku ryökäle oli yön aikana laittanut penkin meidän keppikätkön kohdalle.

Onneksi mä löysin aika kivan kepin ja Uunoa otti päähän kun se ei sitä saanut multa. Uuno juoksi kuin jänis mun ymärillä ja sillä tuli jo vaahtoa suusta. Mä sanoin sille että ottaisi nyt ihan iisisti.

Kun me mentiin sisälle, Uuno pissasi ihan muina miehinä äidin jalalle. Äiti oli tosi vihainen Uunolle mutta onneksi leppyi aika nopeasti. Vähän ajan päästä iskä, äiskä ja Uuno lähti eläinlääkäriin, kun Uunolle on tullut jotain patteja varpaisiin. Mä jäin kotiin nukkumaan ja nauttimaan omasta ajasta.

Uunoa oli pelottanut siellä aika paljon vaikka ei sille mitään pahaa siellä tehty. Oli sen kulkusia kuulemma puristeltu ja joku naalirauhanen tyhjennetty. Juuri kun ne oli lähdössä kotiin lääkärin luota, Uuno oli pissannut äiskän käsilaukkuun. Siitä oli sitten äiti ollut ihan hermona ja ei ole nyt Uuno osakkeet kovin korkeassa huudossa.

Uuno sai jotain varvaslääkettä ja se on aika harmissaan kun sitä lääkitään. Mä aina välillä huudan sille että” hei kusimutteri, varvaslääkkeen aika”. Se kihisee raivosta mulle ja vannoo kostoa.

Päiväkirja 3.9.2014

Rakas päiväkirja,

mua on vähän ottanut päähän kun en ole päässyt kirjoittamaan. Syy siihen on se, että meidän iskällä on juoksuaika. Niin, oikeesti on. Se on vouhottanut jo pari viikkoa jostain juoksukilpailusta ja samalla äiti on sanonut että se ei saa osallistua siihen, kun iski on kipeä.

No arvaa vaan mitä tapahtui, kun äiskä lähti töihin? Iskä puki sellaiset kamalat housut jalkaan ja alkoi valmistautua siihen juoksukilpailuun. Mä meinasin soittaa äiskälle ja kertoa mutta en sitten viittinyt kun iskä oli niin innoissaan. Me autettiin sitä hieman alkuveryttelyssä ja napattiin sen juoksukenkä. Sitten me juostiin ympäri kotia ja iskä ajoi meitä takaa. Lopuksi oli pakko antaa se kenkä sille kun se alkoi läähättämän aika pahasti.

 



No sillä aikaa kun iskä oli juoksemassa, mä vähän tein inventaariota mun leluista. Iskä kun tuli kotiin, sain vähän palautetta kun oli kuulemma paikat ihan sekaisin.

 



 Iskä oli kuulemma jaksanut juosta sen kilpailun ja se oli ihan ylpeenä koko illan. Ihan samalla lailla kun se Uuno oli ylpeä niistä luotiliiveistä jotka oli oikeasti ihan tavalliset liivit.

Iskä oli koko illan yhtä punainen kuin tomaatti ja me käytiin saunassa yhdessä, tosin mä olin ylälauteilla ja iskä ja Uuno alempana.

 



Aamulla mä en olisi millään jaksanut nousta ja lähteä ulos mutta eipä auttanut, kun meidän ukot oli niin pirteitä.

 



No mitäpä se meidän Uuno sitten keksi? Just joo, se huusi että nyt aletaan Zumbaamaan. Ei sitten mitään muuta näin aikaisin aamulla? Siinä se sitten Zumbasi nurmikolla ja arvaa vaan hävettikö mua taas kerran? Uuno huuteli ohikulkijoille, että nyt mimmit tänne ja zumbaamaan mun kanssa!

 



Aikansa Uuno siinä zumbasi ja ainoa "mimmi" jonka se sai paikalle, oli sellainen aika vanha ja ruma lintu. Siinä nähtiin se Uunon viehätysvoima. Uunoa ei haitannut sen linnun ikä yhtään, vaan se heti tivasi siltä että "käytkö usein täällä?"

 



Siinä kohtaa me iskän kanssa lähdettiin kotia kohti.

Meidän kodin rapussa mä näin jotain todella kaunista, iskä sanoi että se oli joku Ripa-perhonen, voi kyllä olla että kuulin sen nimen väärin kun mä menin tsokkiin sen kauneudesta.

 



Siinä me sen Ripan kanssa katseltiin toisiamme. Se oli kyllä tosi komea..!

Illalla me vähän leikittiin Uunon kanssa iskän ostamalla makkaralelulla. Uuno tosin luuli sitä oikeaksi makkaraksi ja vei sen omaan ruokakippoonsa. Iskä sitten hienovaraisesti sanoi Uunolle, että se on lelu ja sitä ei kannata oikeasti syödä.

 



Vaikka toi Uuno on kyllä ihan nimensä veroinen, on se vaan niin ihana. En mä siis seurustele sen kanssa mutta se on mun paras ystävä. Sille voi kertoa kaikki omat jutut, kun se ei niístä oikein ymmärrä mitään.

Päivän päätteeksi mä nukahdin sohvalle. Myöhään yöllä mä kömmin iskän viereen. Missähän se Ripa nukkuu yönsä?