Rakas päiväkirja,
mua harmittaa kun en ole ehtinyt kirjoittaa sulle useammin. Niin kuin aikaisemmin arvelinkin, muutto tänne uuteen kotiin on tuonut monenlaisia asioita eteen. Ja kaikkiin niihin yleensä liittyy jotenkin Uuno. Mä olen monesti kysynyt Iskältä, että miten ne osasi antaa sille noin osuvan nimen?
Tää paikka missä me asutaan, on siinä mielessä tyhmä että tuon meidän kadun pinta on tosi huonossa kunnossa. Mä kuulin, kun Iskä yhtenä päivänä jutteli naapurin sedän kanssa siitä asiasta. Se setä sanoi Iskälle, että voisiko Iskä soittaa jollekkin että saataisiin katua parempaan kuntoon. Iskä sanoi, että katsotaan. No samana iltana me käytiin ulkona iltakakalla ja Uunollahan oli tietysti vatsa sekaisin uudesta ruuasta. Uuno päästeli sellaisia keltaisia vauhtiraitoja tuohon tielle vaikka Iskä yritti kuinka sanoa, että ei kakata tielle. Ja millä ne nyt siitä sitten kaaputtelet pois, ei millään.
Aamulla kun mentiin ulos, naapurin setä mulkoili Iskää tosi pahasti. No, me ei vällätty siitä vaan jatkettiin matkaa. Mä löysin meidän ulkoilureitin varrelta puusta tippuneen linnunpesän. Ei siellä ollut mitään lintuja mutta kaksi pientä munaa oli. Äiskä sanoi että antakaahan sen pesän olla rauhassa! Mä tottelin mutta Uuno jäi vielä sen pesän luokse. Äiskä karjasi että UUNO, NYT TÄNNE!
Kun oltiin jo melkein kotiovella, se naapurin mukoileva setä tuli sanomaan Iskälle, että se on pettynyt Iskään. Että ei se halunnut mitään keltaisella maalattuja ohituskieltomaalauksia kadulle, vaan uuden pinnan siihen. Iskä ei ymmärtänyt yhtään, mitä se setä puhui. Mä kuiskasin Iskälle, että ne Uunon kakkaraidat.. Se setä ei ole enää moikannut meille tuon jälkeen.
Me ollaan Uunon kansa autettu Iskää saunan tekemisessä. Ei me mitää suurta olla osattu tehdä, Uuno on pureskellut laudepuita ja mä vähän saumannut laattoja.
Sauna on nyt jo valmis ja oli siinä kyllä kova homma. Mä aina välillä jouduin ottamaan pienet tirsat Iskän kainalossa, että jaksaa taas remontoida.
Ollaan me myös vähän maalailtu kaikkea Uunon kanssa.
Uunolla on ollut muuten viime aikoina vatsa kipeänä ja sille tosiaan vaihdettiin uusi ruoka, joku allergia nappula. Uunon uusi ruoka haisee niin pahalta kuin Uunon henki sen jälkeen kun se on nuollut sen Seppo Kääryläistä. Noi vatsavaivat alkoi kun meille tuli salakavalasti Maza Vatsavaiva. Yhtenä päivänä se vaan istuskeli uunon ruokakipossa ja hähätteli mulle..Häh..häh..kohta lentää kakka joltain..hähähäää..!
No onneksi me saatiin Uunolle apua vatsavaivoihin ja nyt se on jo ihan kunnossa. Me sovittiin, että Maza voi jäädä meille jos se ei enää kiusaa meidän masuja ja jättää meidän ruuat rauhaan. Se sanoi, että okei, sovitaan näin.
Iskä kävi pari viikkoa sitten jossain ulkomailla. Sinne mennään sellaisella isolla laivalla. Iskällä oli varattuna oma huone sieltä ja arvaa mitä sille sattui siellä reissussa? No ei onneksi mitään kovin ikävää, mutta kun Iskä meni sinne omaan huoneeseen jossa ei pitänyt olla ketään, niin kuinkas kävi? Siellä makaili joku kaveri täydessä unessa.
Iskä oli kysynyt, että kukas se sinä olet ja mitä teet minun huoneessa? Kaveri oli sanonut unissaan, että:" Sivuiltako lyhyeksi vai siilitukka?" Sitten se oli herännyt ja sanonut olevansa Seppo-Antero Pitkänen, omaa sukua Paplari. Laivan parturi-kampaaja, joka on juuri jäänyt eläkkeelle ja matkalla Suomeen etsimään jotain nuoruuden rakkauttaan. Iskä oli sanonut että okei, Seppo-Antero voi jakaa Iskän kanssa huoneen jos ei ala tissuttelemaan viinaksia.
Seppo-Antero oli kertonut pitkän tarinan Iskälle siitä, että ennen laivalla leikattiin paljon Siili-Tukkia ja Seppo-Antero oli suosittu parturi. Nyt kukaan ei enää halua Siili-Tukkaa ja Seppo-Antero pääsi ennen aikaiselle eläkkeelle. Sille oli järjestetty läksiäiset ja se oli mennyt vahingossa väärään huoneeseen nukkumaan. Aikansa kun Iskä ja Seppo-Antero oli jutelleet, niin oli paljastunut sellainen hassu sattuma, että Siiri Pitkänen joka asuu meillä, on Seppo-Anteron ex-ex-ex-ex siili. Ja ajattele mikä yhteensattuma, nyt Seppo-Antero pääsi iskän matkassa meille. Oli niillä ollut vähän mutkia matkassa, kun Seppo-Antero oli sanonut tietävänsä nopeimman reitin laivasta ulos, katsos kun henkilökuntaa oli. Seppo-Antero oli sanonut, että seurataan vain lattiassa olevia viivoja, niin reitti on selvä.
No Iskä ja Seppo-Antero oli sitten kolme tuntia seurailleet noita lattiassa olevia raitoja, jotka myöhemmin paljastui maton koristeraidoiksi..
Kun Iskä ja Seppo-Antero tuli viimein kotiin, meni Seppo-Antero ja Siiri Pitkänen pitkäksi aikaa juttelemaan kahdestaan. Mä kysyin Iskältä, että toiko se meille tuliaisia? Samalla hetkellä eteisestä kuului laulua, pullon kilinää ja naurua:" Yllätys..yllätys..arvoisa risteilyväki, tänä iltana meillä esiintymisvuorossa kolmoskannen karaokessa Hemppa Hellaviina ja hänen hurmaava puolisonsa Tuire Taskujekku"..
Mä katsoin Iskää vähän kysyvästi ja Iskä kohautti hartioitaan ja sanoi: en tiedä tästä yllätyksestä mitään. Pian paljastui, että nämä iloiset veijarit olikin Seppo-Anteron entisiä työkavereita laivalta ja ne oli sammuneet Iskän tuliaiskassiin laivalla.
Äiskä sanoi, että meillä alkaa olemaan majoitustilat aika täynnä kun vuosien saatossa on monenlaista matkaajaa meille eksynyt mutta eiköhän nämä vielä voi jäädä ainakin vähäksi aikaa.
Niin rauha palasi meille, Seppo-Antero ja Siiri Pitkänen viettävät kaiken ajan yhdessä ja muistelevat menneitä. Äiskä valmisteli meille ihanan joulun ja herkulliset ruuat. Me luvattiin tulla joulukuvaan jonka Iskä otti meistä.
Joulun aika meni ihanasti, Iskä tosin käräytti Hemppa Hellaviinan tapaninpäivänä juomasta Iskän partavettä.
Hemppa sanoi kyllä mulle, että se oli vain huuhtelemassa hampaita sillä partavedellä. Se on kuulemma sellainen yleinen tapa karaoke isäntien keskuudessa. Hemppa sanoi, että se ei ole juonut viinaksia vuoden 1978 jälkeen kun se putosi laivalta laidan yli Maarianhaminassa pikku hipsuissa. Mä kerroin tuon Iskälle mutta Iskä sanoi että se ei ihan usko tuota tarinaa tai sitten Hemppa pitää todella hyvää huolta hampaistaan.
