torstai 25. joulukuuta 2014

Päiväkirja 25.12.2014



Rakas päiväkirja,

on se tää Joulu melko raskasta aikaa. Mä en kamalasti muista viime Joulusta kun mä olin silloin vielä aika pieni. Sen mä muistan kun Uuno hoki koko Joulun että "Joulupunkki tulee". Mä ihmettelin sitä että mikä se on mutta vasta nyt vähän isompana tiedän Uunon kuulleen väärin. Ei se ollut mikään Joulupunkki vaan Joulupukki.

Me oltiin ulkona Jouluaatto aamulla ja olipa tosi hieno ilma. Mä en tykkää lumesta, kun se on kamalan kylmää. Mä sanoin Iskälle että voisiko Joulupukki tuoda mulle kengät niin mäkin voisin juosta hangessa ihan kunnolla. Nyt mä voin juosta vain pieniä pätkiä ja tassut on ihan jäässä.


Me käytiin myös meidän rannassa jos ne sorsat olisi ollut siellä mutta ne oli häipyneet kun on satanut lunta. Siellä oli lappu jossa luki:" Lähdettiin Malagaan, nähdään Kerttu ensi keväänä. T: sorsat".


Kun me mentiin takaisin kotiin, Äiskä teki meille joulupuuroa ja se on meidän molempien herkkua. Uuno sanoi että sen puurosta löytyy varmasti mantteli. Mikähän se on?

 

Iskä toi keittiöön jonkun pallukan ja se sanoi sen olevan joulukinkku. Mä sanoin Iskälle, että eihän toi nyt vaan ole meidän Sika? Iskä sanoi, että ei ole. Uuno sanoi että toi on joku juhlapöydän sika, meidän Sika ei ole liioin juhlapöytiä nähnyt.

 



Uuno meni sohvalle kuuntelemaan musiikkia ja mä lupasin auttaa Iskää kinkun paistamisessa.

 

Sillä aikaa kun me laitettiin joulukinkkua uuniin, sohvalta kuului Uunon laulua:" Kuka muu muka..Uuunooo..Tää ei tuu poistuun täältä koskaan..Uunooooo.."

Me oltiin valmiita Iskän kanssa ja niin se joulukinkku saatiin uuniin.

 

Sitten me lähettiin ulos, kun meidän suurelle artisti-Uunolle tuli pissahätä. Uuno veteli hangessa ihan simona. Se sanoi mulle että kutsu mua jää-mieheksi! Pah..

 

 Mua alkoi ottamaan päähän kun joutuu tarpomaan kylmässä hangessa paljain tassuin. Nyt mulle kengät ja vähän äkkiä!

 

 Uuno sen kuin innostui vaan lumesta ja alkoi tekemään lumilyhtyä beetlehemin lapsille, niin kuin se sanoi.

 

 Mä en jaksanut enää vaan menin sisälle lämmittelemään. Mä nukahdin Iskän huoneen lattialle.

 

 Mä heräsin siihen kun Uuno selittää Iskälle, että tämä paketti lähtee pikana Kuusamoon. Paketoidaan äkkiä ennen kuin se herää. Iskä sanoi, että ei me kyllä Kerttua Kuusamoon lähetetä.

Sitten me käytiin joulusaunassa ja arvaa mitä? Sillä aikaa se joulupukki oli käynyt meillä. Just kun me oltiin löylyssä.

Kun me tultiin saunasta, Uuno sanoi että kaikki joululahjat on sille. Niin kuulemma lukee jokaisessa paketissa.

 

 Äiskä luki hieman tarkemmin paketit ja olihan siellä muillekkin paketteja. Uuno yritti pölliä kaikki paketit itselleen! Mä avasin yhden paketin itse ja wau, siellä oli tosi makeet kengät!

 

 Mutta voi hitsi pukki..ne oli mulle aivan liian isot. Toisin kyllä just mun tyyliset, kyllä mä olisin voinut noilla juosta hangessa. Ne oli sittenkin Äiskälle.

Meille oli paketeissa ihania luita ja sonninsuteja. Kyllä nekin oli kivoja mutta mä kyllä tarviin ne kengät. Iskä lupasi käydä Äiskän kanssa ostamassa ne heti kun kaupat aukee. Mä otin lahjojen avaamisen jälkeen pienet unet.
 
 

 Iskä tuli herättämään mut katsomaan valmista joulukinkkua. Se kysyi, että voitaisko me joulun kunniaksi laittaa jouluvaatteet päälle ja me Uunon kanssa suostuttiin sen mieliksi. Siis jos saadaan joulukinkusta isot siivut. Iskä lupasi ja niin me syötiin mahat turvoksiin.

 

On se hyvä että Joulu on vain kerran vuodessa. Uuno meinaan piereskeli kinkun syönnin jälkeen niin paljon, että sen tonttukaulurista irtosi kulkuset.