sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Päiväkirja 7.6.2015


Rakas päiväkirja,

on ihanaa kun ne mun "tyttöjen-päivät" loppui ja saan olla ilman niitä housuja. Iskä sanoi että se alkaa ompelemaan mulle ja Uunolle sadeasuja kesäsadetta varten. Ja Uunolle se ompelee puvun liivin, että Uuno voi mennä kesäjuhliin siistinä poikana.

Vitsi kun me ei oltais millään jaksettu nousta aamulla ylös, kun meitä väsytti ihan kamalasti.

Kukahan on oikein keksinyt aamut? Se on ehkä huonoin keksintö maailmassa.

Kun me viimein noustiin sängystä, me mentiin ulos aamupissalle. Uuno juoksi kukkulan päälle ja huusi:" Katsokaa minua, olen tämän kukkulan kuningas. Kauan eläköön Uuno!"

Ihmiset tuijotti meitä aika pitkään ja Uuno se vaan julisti kovaan ääneen olevansa Koffinpuiston kuningas. Mä menin sanomaan Iskälle, että sano nyt Uunolle että on hiljaa. Mä en kehtaa enää liikkua täällä.

Me päästiin jatkamaan onneksi aamulenkkiä ja sitten taas Uunoa sai hävetä. Se näki puistossa auton ja sitten se alkoi selittämään mulle, että kukahan on laittanut sen nimen tuohon auton kylkeen? Kun Uuno on itse kuulemma Stara.

Ei kyllä aamu alkanut kauhean hyvin. Toi Uuno on välillä aika mahdoton.

Me käytiin moikkaamassa Hurua eli sitä taivastakin vanhenpaa Iskän Iskää. Me oltiin sen Hurun pihassa ja otettiin aurinkoa.

Uuno kysyi Hurulta että vuokraisiko se tuon kuvassa olevan pikkumökin Uunolle omaksi penttihaussiksi eli poikamiesasunnoksi.
Huru sanoi että ei kyllä vuokraa, kun Uuno viimeksi paskoi sen raparperit huonoon kuntoon.

Kun me päästiin Hurulta takaisin kotiin, me saatiin sonninsudit. Äiskä ei tykkää niistä yhtään, kun ne haisee kuulemma kamalalle. Mutta me tykätään niistä ihan kamalasti.

Sonninsudin ja päikkäreiden jälkeen me mentiin taas tuohon meidän puistoon. Uuno halusi että Iskä ottaa siitä treffi-ilmoituskuvan ja se poseeresi kuvassa tosi reteenä.

Uuno sanoi että on ollut aika hiljaista treffien kanssa kun siltä vietiin ne kulkuset. Tyhjät rusinasäkit ei oikein tee vaikutusta mimmeihin. Kun me päästiin puistoon, siihen tuli aika kivan näköinen tyttökoira Uunon luokse. Mä ajattelin että katsotaan mitä tapahtuu.
Uuno käänty tyttöä kohti ja sanoi: mä olen Uuno ja ihan lätkässä suhun. Tyttö sanoi, että sä olet ihan liidussa. Uuno oli että häh?


Uuno kun nousi ylös, sen takapuolikin oli ihan liidussa. Se oli istunut raukka semmoisen liitupiirustuksen päälle. No tyttö otti ja lähti ja sanoi että jatka poika piirtämistä. Uuno kysyi multa että mitä ihmettä se tarkoitti? Mä sanoin Uunolle että mene kuule katsomaan vaikka tuolta lammesta naamaasi.

Uuno oli ihan nolona ja vihainen. Kuka kumma on piirtänyt maahan ja sotkenut Uuno naaman?

Se näki jonkun miehen puistossa ja huusi sille että: Hei Ukkeli,annahan olla viimeinen kerta kun sotket ja piirrät meidän puistoa! Mä sanoin Uunolle että se on puiston hoitaja, ei sotkija.


Mä sanoin Iskälle että nyt kyllä mennään sisälle, mä en kestä enää yhtään Uunoa. Paluumatkalla Uuno alkoi karjumaan että hei kaveri: sä et ole leikannut kysniäsi!
Ja kyllä mua hävetti kun päästiin kotiin.Ou nou.
Iskä kysyi meiltä että haluttaisko me auttaa sairaita lapsia? Me kysyttiin että miten me muka voitaisiin auttaa, ei me osata. Iskä sanoi että tehdään yhdessä keräys ja yritetään kerätä rahaa lapsille. Uuno kysyi että eihän sen tarvitse myydä sen luita? Iskä sanoi että ei tarvitse.

Niin me sitten alettiin keräämään rahaa. Toivottavasti me saataisiin kerättyä hyvä potti kasaan.

Mä lähdin Iskän kanssa saunaan ja Uuno sanoi että se ei jaksa tulla.

Ihanaa olla hetki rauhassa ja nauttia löylyistä.