keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Päiväkirja 19.11.2014


Rakas päiväkirja,

mulla oli aika jännä päivä eilen. Iskä sanoi mulle aamulla, että nyt Kerttu lähdetään kahdestaan käymään Tampereella. Iskällä on siellä joku koti josta pitää ottaa jotain valokuvia. Mä en tiedä miksi mutta eipä väliä, on kiva lähteä Iskän kanssa päiväretkelle. Mä sain kotipihassa istua etupenkillä Iskän sylissä mutta sitten se komensi mut omalle penkille. Se on kuulemma turvallisempaa.

 

Matka meni muuten hyvin mutta mulla oli vähän tylsää. Mä en löytänyt hyvää asentoa kun yritin nukkua koska autossa ei ollut mulle tyynyä. Onneksi mä keksin ratkaisun aika nopeasti.

Mä autoin Iskää perillä valokuvien ottamisessa ja me saatiinkin homma hoidettua aika nopeasti. Uunolla ei ole koskaan ollut näin vastuullisia hommia Iskän kanssa.
 
 

Kun homma oli tehty, Iskä palkitsi mut herkkutikulla. Nam..nam!
 
 

Kun me päästiin kotiin, Uuno oli alkanut sillä aikaa kakkaamaan verta. Mä ajattelin että tää on joku sen mainostemppu saadakseen Äiskän huomiota mutta oli sillä pyllynreikä ihan punainen. No, me käytiin meidän lääkärin Ancin luona näyttämässä Uunon takahutlaria. ei sillä mitään kamalan vakavaa ollut, sen vatsa oli mennyt vähän sekaisin mun juoksuista, siis niistä tyttöpäivistä. Uuno oli ihan mökönä kun siltä otettiin verinäyte tassusta.
 
 
Kun me viimein päästiin kotiin, ulkona Uuno esitteli muutamalle tyttökoiralle sen sidettä tassussa ja väitti että se otti just äsken tatuloinnin tassuun. Hienomman kun meidän Iskällä on.Tytöt sanoi, että ne haluaa nähdä sen kun side otetaan pois. Saa nähdä, mitä tämä meidän kurapylly keksii kun tytöt seuraavan kerran nähdään.
 
Mä nauroin Uunolle kotona ihan kippurassa ja kysyin, että miksi se selittää tuollaisia tatulointijuttuja? Uuno sanoi hyvin loukkaantuneena, että kuumat misut haluaa tatuloidun koviksen. Mä kysyin, että miten susta saa koviksen kun vatsakin on löysällä? Se sanoi että: nyt mä muutan paritalosta pois ja teen oman kodin sohvatuoliin.
 

Mä lähdin Iskän viereen ottamaan pienet päiväunet, sen verran rankka päivä meillä oli. Iskä näytti ihan joltain balettitanssijalta sen kalsareissa.
 

Kun mä heräsin, Uuno supatteli jotain Kalkun kanssa. Ne varmaan juonii yhdessä jotain jäynää mulle.
 
 

No siinähän juonittelevat, mä lähdin saunaan rentoutumaan.
 
 

sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Päiväkirja 16.11.2014


Rakas päiväkirja,

et usko miten olen saanut taas nauraa Uunolle. Se on ihan sekaisin, nimittäin tanssista. Uuno katseli Äiskän kanssa telkkarista jotain tanssiohjelmaa ja sitten se hurahti tanssista ihan kokonaan.
 


Uuno on kiertänyt meidän kaikki kaverit läpi ja kysynyt että alkaisiko ne Uunon kanssa twistaamaan? Reiska oli ihan ihmeissään kun Uuno supatteli sille, että voisiko se alkaa Uunon kanssa tanssimaan käärmetangoa. On kuulemma sekahaku.

 

Me käytiin ulkona ja mä kuvittelin Uunon rauhoittuvan siellä. No eipä kaveri rauhoittunut, siellä se kakkasi ja samalla yritti tehdä jotain tanssiliikkeitä. Lopputulos oli se, että sen talvitakin helmat on kakassa.

Kun me tultiin sisälle, mä ajattelin pelata hieman sählypallolla mikä me löydettiin pihalta. Hetken kuluttua Uuno kurkki kulman takaa ja sanoi että se on keksinyt loistavan idean. Se aikoo pitää lavatanssit meidän pihalla.

 

Uuno lupasi näyttää illalla mulle sen lavan, jossa tanssit pidetään. Jotenkin mulla oli sellainen tunne, että tästä ei hyvä heilu.

 

 Tässä se on..Uunon suurlava! Näin Uuno hehkutti kun käytiin iltapissalla. Iskä sanoi että voi elämän kevät. Uuno ei uskonut kun Iskä sanoi sen olevan jätelava. Iskä sanoi, että jos nämä tanssijutut ei lopu, soi seuraavaksi kalteritango.



Loppuillan mä makailinkin sohvalla kun en millään jaksanut kuunnella tätä Uunon tanssivouhotusta. Toivottavasti aamulla tämä homma on jo unohtunut.


torstai 13. marraskuuta 2014

Päiväkirja 13.11.2014


Rakas päiväkirja,

mä olen niin onnellinen että mun "tyttöjen päivät" loppui tänään ja voin taas viilettää ilman niitä bikinejä. Meillä on ollut aika vaikeeta ton Uunon kanssa. Se on ollut ihan sekaisin monta päivää. Iskä joutui viemään sen autolla jonnekkin tosi kauas kakalle, kun Uuno pidätti melkein kaksi päivää kakkaa. Se sanoi, että jos ei saa haistella Kertun pyllyä, niin se menee syömä ja kakkalakkoon.

 

Iskä oli huijannut Uunoa ja sanonut, että ne lähtee kiipeilemään kalliolle. Ja Iskä oli sanonut, että kaikki kalliokiipeilijät kakkaavat kun ne pääsee kallion huipulle. No, Uuno oli uskonut ja kakannut sinne. Ne oli käynyt katsomassa samalla myös taidetta, kun Uuno on kuulemma myös suuri taiteilija.

 

Me oltiin eilen meidän rannassa ja Uuno alkoi huutelemaan sorsille että se on avannut oman taidenäyttelyn tähän lähelle. Sorsat lähti saman tien pois ja Uuno tuumi, että ne ei sitten ollut mitään taide-sorsia.

 

Tänään aamulla mulla oli sellainen tunne, että tästä tulee ihana päivä. Ulkona oli kaunis ilma ja muutenkin oli mukavaa. Sorsat lähti tosin heti, kun oltiin menossa rantaa kohti. Ne taitaa olla ihan kyllästyneitä Uunon juttuihin.



Me kun päästiin sisälle, niin mä huomasin ettei mun pylly enää vuoda..jippiii!!Mä juhlistin sitä uudella luulla ja hiirikin tuli onnittelemaan mua.
 

Uuno oli tosi hapan ja se rupesi kyselemään Nallelta, että painisiko se Uunon kanssa? Nalle sanoi että ei tykkää mistään poikapainista. Uuno kyllä näytti Nallelle muutaman aika pelottavan näköisen liikkeen.

 

Iskä huusi Uunolle:" No niin vemppaaja, anna Nallen olla rauhassa!" Ja Uuno kyllä lopetti heti hommat.

Kun Äiskä laittoi meille uusia verhoja, Uuno oli heti siellä päsmäämässä. Se on kuulemma nähnyt sisustusohjelmia telkkarista ja haluaa vähän stailata.

 

Se pyysi, että Iskä ottaa siitä kuvan verhon kanssa. Se vaihtaa kuulemma taiteen sisustus-suunnitteluun. Mitähän meillä seuraavaksi tapahtuu?

torstai 6. marraskuuta 2014

Päiväkirja 6.11.2014


Rakas päiväkirja,

viime yö oli aivan mahdoton. Uuno kiersi koko yön ympäri meidän kotia kieli pitkänä ja nuuski joka paikkaa. Sitten se jokaisen kierroksen jälkeen tuli haistelemaan mun pyllyä. Iskä hermostui jossain vaiheessa ja laittoi Uunon olohuoneeseen ja portin paikalleen. Uuno urisi ja mölisi hetken ja sitten se nukahti. Me muut ei nukuttu koko yönä eli kiitos vaan Uuno.


Aamulla Uuno ei syönyt, eikä kakannut. Se on ollut aivan mahdoton. Iskä ja Äiskä sanoi, että ei se montaa päivää enään ole tuollainen.

Tänään on satanut kovasti ja me ollaan katsottu valokuvia Äiskän kanssa. On kiva katsoa kuvia Uunosta ja musta kun me ollaan oltu pieniä.

Tässä kuvassa Uuno on ollut ihan pentu. Tää on eka kuva Uunosta.

Se yritti pentuna pyydystää kärpäsiä ilmasta kielellä.

 

Tässä kuvassa mä olen juuri muuttanut Iskän ja Äiskän luokse.

 

Uuno oli kuulemma ollut jo pienenä ihan pihalla

 

Mä opettelin pentuna pelaamaan palloa.Ei siitä mulle tullut harrastusta, Uuno on kova poika palloilemaan. Sillä on vieläkin pallo hukassa aina välillä.

 


Uuno oli nuorena poikana kuvitellut olevansa räppäri ja se oli pyytänyt itselleen räppi-takin.


 

Sitten se vaihtoi tyyliä hieman mutta ei mimmit ollut koulupojista tykännyt.

Meillä oli alkuun aika paljon kokoeroa ja mä en meinannut pärjätä Uunolle, mutta nyt mä voitan sen mennen tullen.


 

Uuno oli kuulemma yhtenä jouluna laittanut vessapaperipaketin kappaleiksi ja sisustanut Äiskän ja Iskän kodin. Kalkku oli kuulemma yllyttänyt Uunoa tähän.

 

Oli Uuno kuulemma auttanut Iskää joskus remontissakin kuten kuvasta näkyy..

Tässä kuvassa mä olen 9 viikkoa ja Uunolla on 1 vuotias.

 

Tässä mä olen pienenä pienillä päiväunilla Äiskän sylissä.Mulla oli tuollainen ihana tyttöpanta.

 

Sadepäivänä on kiva katsella valokuvia. Uunokin nukkui koko ajan ja saatiin hetki olla rauhassa. Nyt se on taas tuossa kieli pitkän tuijottelemassa mun pyllyä.

Me jatkettiin Äiskän kanssa valokuvien katsomista ja Iskä katsoi telkkaria Uunon kanssa.

 
 

Valokuvien katsomisen jälkeen mäkin nukahdin sohvalle. Kylläpä tuli hyvä mieli valokuvien katsomisesta.



tiistai 4. marraskuuta 2014

Päiväkirja 4.11.2014


Rakas päiväkirja,

et usko miten raskasta on tämä paritaloasuminen, etenkin yöaikaan. Viime yönä heräsin siihen että naapurini eli Uuno kömpi viereeni. Ennen sitä se haisteli mun pyllyä. Voi olla, että tästä jää mulle trauma. Ei ole kiva herätä tällaiseen.
 

Sitten mä ajoin Uunon omaan kämppäänsä. Aamulla mä herätin Iskän ja kinusin päästä sänkyyn nukkumaan. Iskä heltyi ja siihen mä sitten nukahdin. Uuno the pyllynhaistelija jäi omaan kämppäänsä.

 

Aamupalan jälkeen me vähän leikittiin ja sitten postiluukku kolahti. Uuno juoksi ovelle ja huusi, että tuliko isännöitsijäpostia minulle?
Arvaa mitä..voi ihanuus: mulle tuli ikioma postipaketti. Me rynnättiin Äiskän kanssa avaamaan sitä ja voi vitsi että mua jännitti että mitä siellä paketissa on.



Kun saatiin paketti auki, siellä oli ensinnäkin kirje joka oli mulle kirjoitettu. Siinä oli kauniisti kirjoitettu mulle asioita, sellaisia tyttöjen välisiä juttuja. Sen oli kirjoittanut Jenni ja Marianne. Mitä ihmettä, paketissa oli myös mulle uudet juoksuhousut. Eikä mitkään ihan tavalliset pöksyt olleetkaan!

 

Jenni ja Marianne sanoi, että näillä saa super-voimat Uunoa vastaan. Mä kysyin Äiskältä että ketä ne Jenni ja Marianne on ja Äiskä sanoi että ne lukee mun päiväkirjaa ja on töissä sellaisessa Ruttunuttu-kaupassa, josta saa sitä parempaa Seppälää meille koirille. Mä olen niin onnellinen näistä housuista ja haluan kiittää Jenniä ja Mariannea kamalasti. Jos olisitte nyt tässä, mä nuolisin teidän naamat ihan kokonaan.

Uuno oli aika kauhuissaan näistä housuista ja ekan kerran kun se tuli haistelemaan mun pyllyä, mä pierasin sen nokkaan ja huusin Batmaaan. Uuno juoksi karkuun ja nyt se kiertää mun pepan aika kaukaa jos mulla on nää pöksyt jalassa. Turha tulla nuuskimaan tai saa pahanhajuisen lepakon silmilleen.

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Päiväkirja 2.11.2014


Rakas päiväkirja,

voi elämän kevät sanon minä. Aamulla juuri kesken parhaan unen mä heräsin ihmeellisiin ääniin. No uni silmässä juoksin katsomaan, että mistä on kyse. Iskä oli alkanut pesemään sen paitoja mutta miksi ihmeessä näin aikaisin?

 

Mä taisin nukahtaa siihen istualleni hetkeksi. Eka yö paritalossa oli ihan kamala. Sitten mä säpsähdin siihen, kun Uuno kiljuu että sen ruoka on syöty. Pidättäkää ruokarosvo..pidättäkää ruokarosvo!

 

Turha siinä on enää pidätellä kun Hiiri oli syönyt ruuan pois. Uuno lähti mököttämään Iskän työhuoneeseen.

Kalkku juoksi Uunon luokse ja kuiskutteli sille jotain. Sitten alkoi kuulumaankin kamalaa kuorsausta. Uuno kävi siis nukkumaan. Mitähän se Kalkku Uunolle oikein supatteli?

Iskä sanoi että se lähtee käymään kaupassa ja tulee kohta kotiin. Mä kävin moikkaamassa Iskää mutta Uunoa ei näkynyt missään. No, mököttäköön rauhassa. Eipä kestänyt kauan kun Uuno alkoi huutamaan että " Joko ollaan kassalla, joko ollaan kassalla?" Siis mitä ihmettä täällä tapahtuu?

 

Uuno oli ihan nolona ja se sanoi että Kalkku oli käskenyt sen piiloutua Iskän kauppakassiin. Ja sitten kun Iskä menee kauppaan, Uunon tulee kassalla nostaa pää ylös kassista. Ihan niin kuin Kalkku teki eilen.

Uuno parka meni paperinkeräyskassiin eli väärään kassiin. Onneksi Iskä ei vienyt Uunoa roskikseen.

Kalkku tuli pitämään meille puhetta ja se sanoi, että kepposten on jatkuttava kun hän käskee. Kylläpäs Kalkku on muuttunut kamalaksi komentelijaksi.

 

Loppupäivä menikin ihan kivasti ja Iskä ei tiennyt mitään meidän roskapussi-Uunon toilailuista. Mä otan loppuillan tosi iisisti.

lauantai 1. marraskuuta 2014

Päiväkirja 1.11.2014


Rakas päiväkirja,

Iskä oli aamulla vähän vihainen meille, kun se ei ollut saanut nukuttua yhtään. Me oltiin kuulemma kuorsattu Uunon kanssa kilpaa ja mä olin ollut niin leveästi että Iskä oli meinannut tippua sängystä. Iskä väitti että mä olin myös työntänyt sen nenään mun juoksuhousut.

Sitten Iskä nousi ja sanoi, että lapset saa oman paritalon itselleen. Mä olin hetken aikaa innoissani mutta sitten totuus paljastuikin siitä paritalosta.

 

Tässä me kuulemma nukutaan jatkossa, ainakin niin kauan kuin mulla on juoksuaika.

Aamupalalla Iskä kaivoi jonkun uuden herkun, jota mä sain maistaa.

 

Se maistui aika hyvältä mutta on kuulemma vauvojen ruokaa.

Aamupalan jälkeen Iskä sanoi lähtevänsä käymään sen työpaikalla ja kysyi Uunolta, että lähteekö se mukaan. Siis mitä..mua ei kysytä mukaan? Uuno oli innoissaan ja niin ne lähti jättäen Äiskän ja mut kotiin. Mua otti päähän aika kovasti.

 

Onneksi Paksu, joka myös asuu meillä on herrasmies ja se tuli lohduttamaan meitä. Se oli ihan fiiliksissä ja lauleskeli meille räppiä. Se lauloi että mitä mimmit, mikä boogie?

 

Paksu on kamalan kiva vaikka se on aika paljon omissa oloissaan. Se sanoo aina, että se tekee uusia biisejä ja siksi sen pitää saada olla rauhassa.

Iskä lähetti Äiskälle kuvan töistä ja siinä se Uuno leveili naama leveänä Iskän toimistossa. Sillä on kuulemma tärkeitä luottamustehtäviä siellä.

 

Uuno ja Iskä oli käyneet kaupassa kotimatkalla ja Iskä soitti Äiskälle, että kestää hieman kun kaupassa oli tullut jotain selkkausta. Kalkku oli nimittäin piiloutunut Iskän ruokakassiin ja se oli herännyt kassalla meluun ja kurkannut kauppakassista. Myyjä oli ruvennut tivaamaan Iskältä että mikäs siipiveikko herran kassissa on?

 

Kalkku oli nolannut Iskän pahemman kerran.

Kun Iskä ja Uuno tuli kotiin, Uuno oli loppuillan tosi reteenä. Oli kuulemma saanut istua uuden auton etupenkillä. Loppuillan se kulki vaan nokka pystyssä ja selitteli sen lelu-kissalle olevansa meidän talon ja rannan isännöitsijä. Lelu-kissa alkoi olla jo ihan sekaisin Uunon jutuista.

 

Uuno on keksinyt tuon isännöitsijä-jutun siitä, kun meidän Iskä opiskelee isännöitsijäksi ja Uuno haluaa aina olla niin kuin Iskä.

On kivaa kun illat on jo pimentyneet, kohta me Äiskän kanssa poltellaan takkaa ja kynttilöitä iltaisin. Ja sitten tuleekin joulu.