Päiväkirja 14.8.2014

Rakas päiväkirja,

meillä on sellainen poikkeustila kotona, kun äiskä on jossain japanialassa töissä. Mä en kyllä osaa sanoa sitä missä se on mutta kuitenkin aika kaukana. Iskä on meidän kanssa mutta sillä ei ole kaikki nyt kunnossa, sen nenä vuotaa koko ajan ja se on tosi huonon näköinen. Se sanoo olevansa kipeä ja ei mene töihin. Ainakin se on ihan tulikuuma.

Mä olen yrittänyt hoitaa sitä Uunon kanssa että se paranisi. Iski on meille niin rakas ja ei ole kivaa kun se ei jaksa leikkiä luu-leikkiä meidän kanssa.

 



Uunosta ei ole paljoakaan apua hoitamisessa, kun se vaan hokee että iskälle olutta, niin se paranee. Se näytti mulle kieltä kun pidin iskiä hyvänä.

Iskä näytti mulle sohvalla maatessaan kuvia siitä kun mä olin ihan pieni. Niitä oli kiva katsoa yhdessä. Olen mä vähän kasvanut tästä pentukuvasta.

 



Uunohan sitten innostui tästä valokuvajutusta ja sanoi iskälle että se haluaa laittaa internettiin treffi-ilmoituksen. Se sanoi, että haluaa kuumia mimmejä treffeille. Se innostui tekemään jopa treffi-ilmoituksen. Saattaa kyllä olla aika hiljaista Uunon naisrintamalla..

 



En viitsinyt sanoa mitään tuosta kirjoitusvirheestä..hih..hih..

Iskä kun nukahti sohvalle, mä katselin sillä aikaa telkkaria. Sieltä tuli aika kivoja ohjelmia.

 



Vaikka mä sanoin Uunolle että anna iskin nukkua, se meni herättämään sen ja sanoi haluavansa leikkiä sirkusta.

Iskä oli ihan pihalla, niin kuin mäkin tuosta Uunon jutusta. Ei me olla mitään sirkusta leikitty koskaan. Uuno sanoi, että kuumat mimmit tykkää sirkustempuista. Sitten se näytti meille muutaman sen bravuurin..

 



                                                Hoblaa, pallo pään päällä



                                        
                                         Sirkus Uuno ja Sika esiintyy

Siinä me sitten iskän kanssa katsottiin ensin Uunon esitystä ja sitten toisiamme. Voi Uunoa, se on ihan sekaisin. Mä kysyin myöhemmin sialta, miksi se suostui seisomaan Uunon selässä, niin se sanoi että se luuli saavansa kyydin kylille. Eli Uuno oli huijannut sitä aina ikävästi.

Mä en kestä noita Uunon juttuja ja haen kyllä kohta suojapaikkaa jostain.

Päiväkirja 11.8.2014

Rakas päiväkirja,

onneksi ilmat on vähän viilentyneet, sillä me ollaan uunon kanssa oltu ihan hikenä. Ei jaksa edes normaaleja luu-leikkejä leikkiä. Iskä sanoi, että pitää muistaa juoda reilusti, mutta sitten se katsoi aika tuimasti mua kun mä kävelin siideripullo suussa. Se sanoi, että ei tarkoittanut ihan tuota.

 



Tänään aamulla iskä ja äiskä herätti meidät tosi aikaisin. Mä en olisi millään jaksanut nousta mutta yritä siinä sitten nukkua, kun äiskä lähtee töihin. Mitä mä laitan päälle, onko tukka hyvin.. mä annoin puoli unessa muutaman vinkin äiskälle ja sitten se rauhottui hieman.

 



Kun me ei jaksettu nousta, iskä lähti viemään äiskää töihin ja lupasi että tulee pian takaisin. Vaikka iskä ei ollut kauan pois, mulla alkoi kakka hakkaamaan lahjetta tosi pahasti. Uuno nauroi kippurassa ja ilkkui kun mun oli pakko laskea löysät pois meidän eteisen matolle. Tai ei se mitään löysää ollut, kivikovia kökkäreitä. Uuno haukkui mua kuudesti laukeavaksi. Aika ikävästi sanottu. 

Mä tiesin että iskä ei ilahdu kun se tulee ja menin valmiiksi sohvan alle ja yritin ottaa oikein surkean ilmeen, että se ei hermostuisi mulle. Mä vaan toivoin koko ajan että se ei liukastuisi niihin kikkareisiin. Mutta arvaa mitä, se ei ollut yhtään vihainen mulle. Se sanoi, että nyt mennään ulos ettei Uunoltakin tule savet syliin.

Ulkona oli ihana ilma, ei ollut kauhean kuuma mutta linnut lauloi tosi kauniisti. Tosin ne kamalat hanhet mökäsi ja me ajettiinkin ne pois. Sitten mä yritin tehdä tuttavuutta sellaisen kauniin pikkulinnun kanssa joka istui puun oksalla, mutta ei me oikein ymmärretty toisiamme.



Kun me oltiin menossa sisälle, mä näin aivan ihmeellisen jutun. Sillä oli kamalasti jalkoja ja se käveli seinää pitkin. Iskä sanoi, että se on hämärähäkki tai joku vastaava. En kuullut nimeä tarkkaan kun olin niin innoissani. Se meni tosi lujaa pakoon kun mä yritin jutella sille.

Ehkä me vielä tavataan ja tutustutaan. Mä haluaisin olla myös hämärähäkin ystävä. Se kuitenkin asuu meidän ulko-oven luona.

Kun me päästiin sisälle, iskä paljasti yllätyksen. Se oli ostanut meille uuden lelun ja Uuno sekosi siitä ihan täysin.

 



 



Sillä me sitten leikittiin kunnes me oltiin ihan läkähtymäisillään. Sitten iskä otti lelun pois ja komensi meidät juomaan. Ja lisäsi vielä, että Kerttu EI juo siideriä.

Illalla ennen nukkumaan menoa me käytiin katsomassa meidän talon pyykkitupaa. Siellä voi pestä vaikka Nallen tai Reiska-käärmeen. Me kysyttiin iskältä, saadaanko me ajaa pyykkikärryillä mutta se sanoi, että ei näin myöhään enään.

 



Illan päätteeksi me katsottiin vielä hetken aikaa iskän kanssa telkkaria ja syötiin juustonaksuja, mikä on meidän herkkua.

 



Uuno ei ollut kauhean iloinen, kun se joutui pitämään ponttoonia päässä tunnin ajan, kun sen tassuun laitettiin rasvaa. Mä nauroin sille, että paha saa palkkansa..mitäs nauroit mulle aamulla.

Päiväkirja 3.8.2014

Rakas päiväkirja,

mulla on ollut vähän paha mieli, kun äiskä lähti taas töihin ja sen loma loppui. Oli niin ihanaa kun se oli meidän kanssa koko ajan. Uunokin oli aika haikean näköinen, kun iskä lähti viemään äiskää töihin. Tosin heti kun ovi sulkeutui, Uuno tuli ehdottelemaan jotain kivaa leikkiä, mikä kuulemma lohduttaisi. Mä sanoin sille, että en suostu noihin sen hämäriin leikkeihin ja sitten se alkoikin heti nylkyttämään Reiska-käärmettä ihan olan takaa. Mä arvasin että tähän liittyy jotain vilppiä.

No kun iskä tuli kotiin, me lähdettiin ulos. Iskä otti meille luun mukaan, ettei meidän tarvitse aina järsiä puukeppejä ulkona. Uunohan sitten fiksuna keksi oivan leikin. Se sanoi, että otetaan molemmat kiinni luun päistä ja ollaan ihan paikallaan. Sitten mölistään, niin hanhet luulee meidän juuttuneen luuhun kiinni ja tulee katsomaan meitä. Sitten napataan molemmille oma hanhi. Tää oli niin hullu idea että pitihan sitä kokeilla.

 

 



Ei tämä sitten mennyt ihan niin kuin Uuno sanoi. Hanhet ei vilkaissutkaan meitä ja ohi kävelleet koirat katsoi meitä tosi hitaasti. Siinä me seistiin luu suussa helteessä. Iskä pidätteli naurua mutta sanoi, että ollaan kauhean söpöjä.

Iskä sanoi, että meillä on tainnut aurinko pehmentää päät ja nyt mennään uimaan. Vesi oli tosi likaista ja mä en suostunut menemään siihen, tosin kuin tuo meidän sheriffi. Siellä se sitten kuravedessä kahlaili ja hoki: aa..kesän lapsi mä oon..

 



Kun me tultiin sisälle, iskä suihkutti meidät viileällä vedellä ja se on aina ihanaa. Kohta iskä lähti hoitamaan jonkun työhomman ja lupasi tulla pian.

Ei siinä kauan mennyt kun iskä tuli kotiin ja se oli tosi surullisen näköinen. Se kierteli koko meidän kodin läpi ja penkoi joka paikan. Mua jännitti että löytääkö se mun luu piilot mutta huh.. ei löytänyt. Sitten se sanoi että se on hukannut sen luu-rahapussin. Iskä on aina sanonut että se tekee töitä, että saadaan luurahaa. Ja nyt se on hävittänyt meidän luurahat!

Eipä sitä löytynyt ja iskä sitten hieman rauhottui kun mä sanoin sille, että kyllä me pärjätään, koska meillä on muutamaksi päiväksi luita ja se saa muutaman, jos haluaa. Sitten iskä alkoi siivoamaan. Se otti sen kamalan laitteen, imuri on muistaakseni sen nimi mutta en ole ihan varma. No joka tapauksessa aina kun iskä ottaa sen esiin, me saadaan kuulemma jäähy ja joudutaan parvekkeelle. Siitä mä en tykkää yhtään kun mä haluaisin auttaa iskää siivoamisessa.

 



Siivoamisen jälkeen iskä otti pienet torkut sohvalla ja sitten mä päätin herättää iskän. Mä sanoin iskälle että sopiiko että mä pyyhin pölyt kun se imuroi ja pesi lattiat?

Iskä suostui ja mä sitten vähän hääräilin pölyrätin kanssa. Kylläpä meidän koti kiiltää puhtaana!

Uuno se vaan makasi sängyssä ja sanoi, että älkää herättäkö sitä. Se on aina tuollainen laiskimus.

Kun tuli ilta, mä nukuin iskän vieressä äiskän paikalla. Uuno sai olla jalkopäässä kun se tykkää olla siellä. Mulle tuli äiskää ikävä kun sen tuoksut oli sen paikalla. Mutta kun mä painoin pään iskän poskea vasten, niin sitten sain unen päästä kiinni.

Päiväkirja 30.7.2014

Rakas päiväkirja,

kyllä ottaa päähän nämä kuumat ilmat! Mä olen ihan läkähtymäisilläni koko ajan.

Ulkonakaan ei voi leikkiä meidän jokapäiväistä keppi-leikkiä, kun heti meinaa taju lähteä. Onneksi äiskä on ostanut meille ne viilennysliivit, joita Uuno luulee luotiliiveiksi.

Helteistä huolimatta me ollaan oltu vähän parvekkeella, vaikka sekin lämpenee aika kuumaksi. Mä olen vähän ottanut aurinkoa mutta kovin kauan ei pysty ottamaan muuten masu palaa. Iskällä on kokemusta tästä enemmän..hih..se poltti itsensä tosi pahasti kun se ei rasvannut itseään.

Välillä äiskä ja iskä on viilentänyt meitä kylmillä pyyhkeillä ja ollaan myös käyty viileässä suihkussa.

Mä asensin meidän parvekkeelle aika hienot led-valot tai iskähän ne asensi mutta mä valvoin vierestä, että kytkennät menee oikein. Ja kun me asutaan ylimmässä kerroksessa meren äärellä, niin nyt laivat ei aja meidän pihaan kun meillä on nuo valot ohjaamassa niitä.

Iskä yllätti meidät Uunon kanssa ja toi meille sellaiset ihan aidot luut. Voi vitsi että ne on hyviä. Uuno oli ihan sheriffinä kun se sai oman luunsa, se ei luopunut siitä lainkaan. Se vain esitteli lihaksiaan ja sanoi, että turha tulla ottamaan mun luuta. Se nukahti sen luu suussa parvekkeelle ja ei niistä lihaksista ollut apua siinä vaiheessa kun mä otin sen luun.

Mulle sattui pieni työtapaturma, kun mun piti päästä nopeasti eroon siitä Uunon luusta ja niin mä päätin piilottaa sen.

No kaikki meni hyvin siihen saakka, kunnes se luu alkoi kiukuttelemaan mulle eikä suostunut menemään piiloon. Mä työnsin kuonolla sitä piiloon niin kauan, että mun nenästä lähti nahat ja alkoi vuotamaan verta aika ikävästi.

Iskä ja äiskä onneksi antoi mulle ensiapua ja mä selvisin. Vähän otti päähän mutta onneksi nokka alkaa olemaan jo kunnossa.

Me lähdettiin iskän ja äiskän ystävän kesämökille silleen pikavisiitille. Meitä vähän jännitti kun menomatkalla satoi vettä ihan kamalasti. Mä olin ihan varma, että tää on tässä ja en pääse syömään sitä Uunon piilotettua luuta koskaan. Onneksi iskä ajoi turvallisesti ja me päästiin perille. Siellä oli aivan ihana mökki ja iskä teki jotain aivan ihanaa. Ette arvaa mitä? No kun me ollaan vähän tällaisia huonotapaisia kaupunkikoiria, niin meitä ei kuulemma voi pitää vapaina. No, iskä laski meidät ekaa kertaa vapaaksi ja me saatiin juosta pitkin pihaa ja mehän vedettiin nurmikko rullalle.

Sitten me käytiin uimassa ja mä löysin jonkun ihmeellisen jutun rannasta. Iskä sanoi sen olevan levää. Uunohan innostui etsimään itselleen omaa levää mutta ei se löytänyt.

Paluumatkalla mä sain nukkua äiskän sylissä ja Uuno istui meidän ystävien Arton ja Mikon välissä ja piereskeli tosi kamalia pieruja. Pojat oli aika vakavia koko matkan ajan eikä ne oikein jutellut mitään.

Kun me päästiin kotiin, me saatiin vielä jäätelöt. Uunolle sellainen purkkijäätelö ja mulle puikkojäätelö kun mä osaan syödä sen. Uunolle ei voi antaa jäätelöä kuin peltikiposta, kun sitä se ei nielaise. Kaiken muun se nielaisee kun se ei oikein tajua näitä juttuja.

Mä olen keksinyt muuten kivan paikan nukkua, äiskän pään päällä sängyssä seinää vasten. Se on ihanan viileä ja siinä tulee uni hyvin. Siihen mä sitten päivän päätteeksi nukahdin. Meillä oli kyllä kiva päivä!

Päiväkirja 22.7.2014

Rakas päiväkirja,

me käytiin eilen pikavisiitillä iskän iskän luona eli Hurulassa. Sillä on sellainen hassu tuoli joka liikkuu pyörien päällä. Uuno katseli sitä tuolia silmät kiiluen ja yritti purra renkaasta ilmat pois. Sille ärähdettiin siitä ja sitten se oli ihan nolona. Siellä hurulassa on aina kiva käydä kun talo on aika iso ja se on kuin seikkailu liikkua siellä. Sieltä löytää kaikkea kivaa millä voi leikkiä.

Kun päästiin kotiin, me mentiin saman tien ulos rannalle kävelemään. Mä haistelin kedolla kukkia kun ne on niin ihania.

Mutta arvaa mitä tapahtui sitten? Uuno löysi rikki menneet ostoskärryt ja niitä me siinä sitten ihmeteltiin. Mä sanoin Uunolle että lähdetään pois, ennen kuin joku syyttää meitä niiden rikkomisesta.

Voi pyhä jysäys, sitten mä näin jotain tosi pelottavaa. Siihen meidän luokse tuli yllättäen koirasusi..siis ei mikään susikoira vaan oikea susi. Se oli tosi iso ja pelottavan näköinen. Iskä jutteli sen omistajan kanssa ja rapsutteli sitä ihan muina miehinä. Mä en tajua, miten se uskalsi? Niinpä meidän sheriffi meni sanomaan sille sudelle, että " mä purasin yhdellä suupalalla noi ostoskärryt rikki ja iskin tassulla littanaksi." Sitten sheriffi ehdotti yläfemmaa sen kanssa. Ja jollain ihmeen konstilla niistä tuli kavereita. Siinä ne makasi rinnakkain ja nuoli toisiaan. Mä ulvoin kauhusta ja haukuin vaan kun mua pelotti. Sen suden nimi on Jermu ja olihan se kyllä komea mutta ehkä seuraavalla kerralla mä uskallan vähän jutella sen kanssa kun se kuitenkin käyttäytyi kuin herrasmiehet. Mä kyllä kerron sille että meidän sheriffillä ei ole mitään tekemistä niiden ostoskärryjen kanssa, paitsi että se pissasi niiden päälle.

Sisällä mä vähän rauhoituin kun iskä antoi mulle lettuja, jotka on mun herkkua. Sitten mä luin parvekkeella vähän lehtiä.

                                                    Iskä tekee parhaat letut

                                      Päivän uutiset luettu

Päivän päätteeksi mä istuin iltaa meidän parvekkeella mun kavereiden kanssa ja meillä meni aika myöhään. Oli mukava vaihtaa kuulumisia pitkästä aikaa kavereiden kanssa.

 

                                   
                                      Meidän jengi koossa ( Uuno ei jaksanut valvoa )

Päiväkirja 21.7.2014

Rakas päiväkirja,

kesäloma on kyllä koiran parasta aikaa! Iskä ei tiedä mistä se jää paitsi kun se vaan paiskii töitä.

Me ollaan Uunon kanssa käyty uimassa meressä aika monena päivänä kun on ollut näitä helteitä. Onneksi meillä on sellaiset viilennysliivit, ne ei ole ehkä ihan kauhean muodikkaat vaikka äiskä luulee niin. Mutta kyllä ne viilentää mukavasti. Uuno luulee edelleen, että ne on luotiliivit ja se isottelee muille koirille että: ammu vaan, mulla on luotiliivi. No arvaat varmaan, katsooko ne muut koirat vähän hitaasti ensin Uunoa ja sitten mua. Ne kutsuu Uunoa Arabianrannan Sheriffiksi.

Yhtenä päivänä iskä sanoi että me lähdetään sen ystävän kesämökille. No eihän meidän sheriffi oikein ymmärtänyt, mitä kesämökki tarkoittaa ja se vaan tuijotti iskää.

                             Minne ihmeen mökille?

Me pakattiin meille mukaan uimatarvikkeet ja pyyhkeet. Niin ja herkkuja mukaan myös. Mä olin ihan varma, että automatka on tosi pitkä kun olen kuullut että mökkimatkat on tosi pitkiä. Mutta eipä se ollutkaan, mä ehdin ottaa pienet kauneusunet ja sitten oltiinkin jo perillä. Meitä vähän jännitti kun siellä oli joku vieras koira, jonka nimi oli Elvis. Se ei kyllä näyttänyt Elvikseltä eikä se ainakaan meidän aikana laulanut yhtään. Se oli ihan kiva kun siihen tutustui, mä kyllä haukuin sen pystyyn heti ja mua vähän harmitti, kun se olikin ihan kiva.

Me käytiin uimassa siellä meressä ja oli muuten komea paikka uimarantoineen. Äiskä vonku iskältä koko kotimatkan, että se haluaa samanlaisen paikan. Iskä ei oikein innostunut, kun se ei ole mikään mökki-mies. Harmittaa kun se Elvis ei antanut lupaa kuvaamiseen, olisi kiva jos olisi kuva siitä muistona.

                                       Mökkikoirat

Sitten kun me päästiin kotiin, iskä ja Uuno häippäsi johonkin. Niillä oli kuulemma jotain poikien juttuja. Mä vähän suutuin siitä, että mua ei otettu mukaan. Ne oli aika kauan poissa ja me ihmeteltiin, että mitähän ne meidän äijät oikein puuhaa?

 

Selvisihän se, ne oli mennyt iskän työpaikalle. Uuno leveili, että sillä oli tosi tärkeitä luottamustehtäviä siellä. Iskä kertoi mulle vähän totuuksia ja ei ne nyt mitään kovin vaativia luottamustehtäviä ollut. Uuno oli nukkunut iskän pöydän alla ja vartioinut roskista, käynyt pöllimässä iskän työkaverin varasukat sen työhuoneesta ja sitten se oli juossut pitkin käytäviä ihan simona ja tuijotellut pehmoleluja. Välillä noista sheriffin jutusta kun ottaa sen itse keksimän osan pois, jää vaan suu auki. 

Uuno ja sen  tärkeät työt osa 1

 

 

                                                    Luottamustehtäviä



Uuno on muuten keksinyt uuden ihan pimeen jutun. Se haluaa tasaisen rusketuksen ilman rusketusrajoja. Se nukkuu parvekkeella takapuoli auringossa ja sen jälkeen menee peilistä ihailemaan itseään. Se sai kamalan hepulin kun mä sanoin sitä Arabianrannan rusketusrajattomaksi sheriffiksi. Mitähän se seuraavaksi keksii?

                                                     Sheriffi ottaa aurinkoa

Päiväkirja 15.7.2014

Rakas päiväkirja,

ei ole säät meitä kesälomalaisia paljoakaan hellinyt, ollaan jouduttu olemaan parvekkeella ja sisällä. No ei se mua ole haitannut kun mä en kauheasti kestä aurinkoa. Mä ajattelin että sillä aikaa kun iskä on töissä, luen äidin yhden kirjan, jota se kehui mutta sitten mä nukahdin. Ei se ollut hyvä kun mä en ymmärtänyt siitä mitään ja siinä ei ollut edes kuvia.

 



 Iskä tuli töistä ja se sanoi, että sillä oli joku sellainen erikoistilanne ollut siellä. Oli joutunut johonkin Kissa-Hiiri leikkiin jonkun sen asiakkaan luona. Taas niitä juttuja joita en ymmärrä, eikä Uunokaan.

 



Iskä lupasi viedä meidät ulos katsomaan, onko hanhet kakanneet taas nurmikot täyteen sitä..ihanaaaaaa suussa sulavaa kakkaa. Eihän me päästy mihinkään, kun hissi ei toiminut. Mä sanoin iskälle, että tee nyt hyvä mies jotain.

 

No, iskä nappasi meidät kainaloon ja pää punaisena se kantoi meidät 7 kerrosta alaspäin. Se puuskutti ihan samalla lailla kuin Uuno kun se rynkyttää nallea tai Reiska-käärmettä. Uuno luuli että me ollaan Linnanmäellä ja se vaan huusi että " hattaraa..hattaraa."

 

Kun me päästiin sisälle, mä ehdotin Uunolle että tehtäisiin jotain kotitöitä, niin voitaisiin päästä uimaan huomenna. Iskä ja äiskä voisi ilahtua kun me ollaan oltu ahkeria ja veisi meidät uimaan. Uuno sanoi, että se voisi maalata jotain ja mä mietin että jospa pesisin ikkunat.

 

Iskä oli vähän yllättynyt kun me mentiin sen eteen näillä varusteilla. Se sanoi, että ei meidän tarvitse tehdä töitä. Se vie meidät uimaan joka tapauksessa huomenna. Mä en malta odottaa huomista. Taidan nukkua uimapuku päällä koko yön.

Uuno sanoi, että se ainakin ottaa illan rennosti ja on vähän viihteellä. Se pölli iskältä olut-tölkin. Tästä ei hyvä seuraa..