Rakas päiväkirja,
on kyllä ollut ihanaa, kun aurinko on paistanut ja on ollut lämmintä. Uuno tykkää ihan simona uimisesta meidän pihassa olevassa uima-altaassa. Se on oikeasti joku suihkulähde, vaikka ei siellä koskaan mikään suihkua.
Mä en olisi millään mennyt tonne kahlailemaan mutta kun iskäkin meni sinne, niin sitten mäkin suostuin. Oli aika kiva kahlailla vedessä kuumalla ilmalla.
Meillä on aika iso työmaa kotona, nimittäin iskä ja äiskä pakkaa meidän kodin tavaroita laatikoihin. Mä en oikein ymmärrä sitä, miksi ne tavarat pitää laittaa laatikoihin. Eihän ne ole ennenkään ollut sellaisissa. No mä päätin kuitenkin valita oman laatikon varmuuden vuoksi.
En ainakaan jää jos nää laatikot viedään jonnekin muualle.
Me muuten hukattiin päivällä yksi lelu uima-altaalle ja illalla me sitten sitä vielä etsittiin. Ei sitä löytynyt ja meitä kyllä harmitti kovasti. Onneksi iskä lupasi ostaa meille uuden.
Rakas päiväkirja,
Me Uunon kanssa heti aamusta vallattiin parveke ja otettiin siellä aurinkoa. Ennen sitä me syötiin ruoka oikein pikavauhtia, koska muuten iskä ja äiskä vie parvekkeen parhaat paikat. Meidän on oltava tosi nopeita.
Sitten meille tuli tuli tosi kuuma ja me häippästiin takaisin sisälle. Siellä me leikittiin Uunon kanssa kunnes iskä sanoi että nyt lähdetään autoajelulle. Me tykätään aina noista autoretkistä, kun mä saan olla aika usein iskän sylissä. Äiskä kyllä motkottaa siitä iskälle mutta ei iskä välitä pikku motkotuksista.
Sitten me mentiin Mustiin ja Mirriin, siellä me tavattiin tosi kiva ranskis. Äiskä osti meille uutta ruokaa ja uudet talutushihnat. Mua vähän jännittää tuo uusi ruoka, kun Uuno on muutenkin aika holtiton ton takapuolensa kanssa ja jos uusi ruoka saa sen vatsan sekaisin, niin voi tulla yöllä tukalat oltavat.
Kun me päästiin kotiin, me ruvettiin laittamaan ruokaa. Mä autoin iskää perunamuusin teossa. Se oli aika vaikeaa mutta ihan kivaa.
Mekin saatiin sitten valmista muusia ja se on meidän suurta herkkua. Sitten me taas mentiin parvekeelle ottamaan aurinkoa..ihanaa kun on aurinkoista ja lämmintä.
Uuno on muuten leveillyt eilisen ja tän päivän sillä, että se pääsi iskän kanssa valokuvaukseen. Se väittää että siitä tulee julkkis. Mä vähän epäilen mutta katsotaan nyt.
Ei Uuno osaa edes katsoa kameraan. Tossa kuvassa se vaan repii iskän luuta. Olisihan se kiva että sekin löytäisi jonkun oman kivan jutun kun nyt se vaan nylkyttää sen Reiska-käärmettä.
Tänään on muuten saunapäivä ja se on ihan superia! Mä otan ainakin kovat löylyt ja iskän siideristä huikan.
Rakas päiväkirja,
meidän iskä on ollut kauhean kiireinen ja se ei ole ehtinyt auttaa mua näissä kirjoitushommissa. Se on menossa kuulemma uuteen työpaikkaan ja siitä se on vaahdonnut jo monta päivää. Mä olen käynyt monesti iskän töissä ja se on aina ihana seikkailu.
No aamulla mä en olisi millään jaksanut herätä ja Uuno hoki vaan, että herää Kerttu..herää Kerttu.
Yritä nyt siinä nukkua kun toinen möykkää.Pakkohan se oli nousta ja me käytiin sitten rannassa katsomassa, että kaikki on kunnossa ja et arvaa mitä me nähtiin Uunon kanssa? Sellaisia pitkäkaulaisia lintuja jotka kellui vedessä. Uuno oli ihan ihmeissään ja hyvä että se ei hypännyt veteen.
Ei ne meistä välittänyt yhtään ja me sitten alettiin leikkimään meidän omia leikkejä.
Kun päästiin sisälle, iskä alkoi paistamaan meille lettuja aamupalaksi. Ne on meidän perheen suurta herkkua, äiskäkin tykkää niistä myös kamalan paljon. Mä autoin iskää paistamisessa, ei siitä olisi muuten tullut oikein mitään.
Sitten iskä lähti töihin ja me jäätiin äiskän kanssa kotiin. Meillä oli kivoja leikkejä ja me autettiin äiskää pyykinpesussa. Uuno pölli muutaman sukan pyykkikorista ja äiskä vähän torui sitä siitä. Uuno juoksi ympäri asuntoa ja hoki: " sukka irti"..
Sitten me Uunon kanssa leikittiin luu-leikkiä ja ei se Uuno mulle pärjää. Mä nappasin sen luun ja kiipesin sohvalle. Kun murisin oikein kovaa, se juoksi äiskän luokse...varmaan kantelemaan musta.
Iskä kun tuli kotiin se kuuli meidän luu-rähinöistä. Sitten se keksi hyvän idean: meille tuli keittiöön luunvaihto-piste. Sieltä saa uuden tai vähän käytetyn luun, jos vie vanhan vaihdossa. Tai jos toinen pöllii toisen luun, sieltä voi hakea pahimpaan harmitukseen uuden luun.
Päivä menikin kuin siivillä mutta illalla sattui pikkuinen vahinko..tai se oli aika iso vahinko. Me leikittiin niin kovaa, että en huomannut sitä että multa tuli ilopissa lattialle. Iskä katsoi aika pahasti kun se kiillotteli lattiaa mun pissasta..vähänkö mua hävetti.
Ja Uunohan ilkkui mulle tästä aina siihen asti, kun se nukahti..se antoi mulle aika ikävän lempinimen: Lorina.
Rakas päiväkirja,
Me kun mentiin eilen illalla ulos, niin onneksi se jänis oli jossain muualla. Uuno oli koko päivän puhunut siitä ja mä olin ihan kyllästynyt koko juttuun. Oli hassua kun oli tosi sumuista, ei meinannut nähdä mitään kun käveltiin rannassa. Me tähystettiin Uunon kanssa yhdessä.
Tänään päivällä meillä oli kivaa, kun iskä oli kotona. Iskällä oli toimistopäivä ja se oli hakenut meille meidän ikiomaa jäätelöä..kolmen kaverin jäätelöä. Mua harmittaa kun siinä pitäisi olla myös mukana äiskä..eli neljän kaverin jäätelö. Mutta me sitten syödään sitä kolmistaan iskän ja Uunon kanssa, kun äiskä ei tykkää siitä. Se on meidän herkkua.
Mulla oli tänään myös osin työpäivä, kun autoin iskää toimistohommissa. Iskä pyysi mua allekirjoittamaan papereita ja musta se oli ihan kiva homma. Mä pidän kyllä nyt loppuviikon vapaata töistä. Uuno ei ole oikein työnteosta innostunut kun sillä ei oikein ole lahjoja siihen. Se vain nylkyttää sen pehmolelua Reiskaa. Iskä on sanonut, että mulla on kynä hallussa.
Päivällä kun me oltiin ulkona, Uuno löysi vanhan pallon. No se oli tietenkin tosi tärkeänä siitä ja esitteli sitä iskälle. Mä yritin muutaman kerran ottaa siltä sen vanhan väsyneen pallon Uunolta, ettei sille tulisi paha mieli. Oikeesti mua ei kiinnostanut se rähjäinen pallo yhtään. Uuno tekee aina huonoja löytöjä ulkona.
No mä sitten löysin rannasta kauniita kukkia, joita mä haistelin. Ne oli ihania ja tuoksui hyvälle. Sekin ilo loppui, kun Uuno tuli ja pissasi niiden päälle.
Ilta meillä onkin mennyt leikkiessä luu-leikkiä ja ollaan otettu iisisti. Meillä on ollut tänään kiva päivä. Ainoa juttu mikä mua harmittaa, on se että äiskä on kaukana työmatkalla. Meillä on kamala ikävä sitä. Se on meille niin rakas.
Rakas päiväkirja,
meillä aamu alkoi aika ihanasti, sillä kun me mentiin ulos niin aurinko paistoi kauniisti. Me mentiin meidän vakioreittiä ja arvaappa kuka se siellä meitä odotti? No jänis tietysti. Ne jotka ei vielä tiedä, niin me ajettiin yhtenä iltana tuota jänistä iskän ja Uunon kanssa takaa mutta juuri kun oltiin saamassa se kiinni, iskä lensi naamalleen. Sitä sattui aika ikävästi ja sillä on vieläkin olkapää tosi kipeä. Se sanoi, että siitä ei saa kertoa kenellekään kun sitä hävettää, mutta ajattelin muistuttaa tuosta. Nenä sillä ei ole enää ruvella.
No niinhän se jänis muisti meidät ja hetken aikaa siinä tuijotettiin toisiamme. Uuno yritti kysyä sen nimeä mutta eihän Uuno tajunnut sitä, että ei jänis voi ymmärtää koiran kieltä. Se oli ihan komea jänis mutta en mä rupee seurustelemaan jäniksen kanssa kun meillä on tuo kielimuuri ja saisi muutenkin koko ajan pelätä, että laittaanko iskä sen pataan. Sitten se jänis pinkaisi pakoon ja iskän ilme oli tuskainen, se oli varma että taas mennään ja kohta on nenä kipeänä. Mutta me säälittiin iskää ja annettiin jäniksen mennä.
Sitten me nähtiin myös lintuja. Mä en niistä ollut niin kiinnostunut, kuin Uuno.
No sitten kun päästiin sisälle, iskä yllätti meidät pahemman kerran. Se nimittäin pesi meidät sellaisella ihanan tuoksuisella shampoolla. Uuno kiljui, että ei mitään tyttöshampoota vaan mulle mies-shampoota!!! No niin se Uunokin pestiin samalla tuoksulla ja mä ilkuin sille koko päivän, että "mitä pimu". Se oli tosi hapan loppupäivän.
Sitten me oltiinkin loppupäivä äidin kanssa kun iskä lähti töihin. Onneksi se ei ollut kovin pitkään töissä ja kun se tuli kotiin, me leikittiin heti luu-leikkiä. Uuno juoksi luun perässä ja kyllä siitä aika tyttömäinen haju lähti kun se ohi juoksi...
Saa nähdä kun illalla mennään ulos, onko se komea jänis siellä odottamassa mua? Se voi kyllä hullaantua Uunostakin, kun se haisee ihan tytöille. Voi kyllä olla aika karvas pettymys jänikselle kun huomaa, että Uuno ei tee kyykkypissoja vaan sojottelee seinille..
Kuka Kerttu on?
Kerttu on 1-vuotias Ranskanbulldog, joka asuu Helsingin keskustan kupeessa.
Kertun perheeseen kuuluu Uuno, joka on myöskin ranskanbulldog jolla on ikää 2-vuotta.
Uuno ja Kerttu ovat samasta Helsinkiläisestä kennelistä kotoisin eli paljasjalkaisia stadilaisia.
Perheeseen kuuluu myös Mari ja Timo. Heitä myöhemmin kutsutaan tuttavallisemmin äiskäksi ja iskäksi.
Yksi päivä Kertun elämää kuvaa koirien ja niiden omistajien ihmeellistä ja välillä hyvinkin huvittavaa arkea. Toivottavasti nautit jutuistamme!
Rakas päiväkirja,
päätin tänään aamulla ennen kuin iskä heräsi, että olisi jo aika saada oma blogi. Äiskä on kertonut mulle ja Uunolle mitä toi blogi tarkoittaa, tosin Uunolle ei oikein mennyt jakeluun koko juttu.
Mä ajattelin herättää iskän oikein hellästi, että se olisi hyvällä tuulella ja sitten se lupaisi mulle kaiken mitä mä pyydän. Mä otin selfie-kuvan aamulla siitä, kuinka mä iskää hellin.
No iskä heräsi ja se oli kyllä aika häpi. Se sanoi, että ei millään jaksaisi nousta ylös ja töihin.
No se nousi kuitenkin ja me Uunon kanssa myös. Sitten me syötiin aamupala ja iskä laittoikin meille oikein herkkukattauksen. Aamulenkillä me käytiin merenrannassa ja me tavattiin siellä yksi saman näköinen koira kuin miltä mä näytän. Sillä oli kyllä jo ryppyjä kun se oli mua paljon vanhempi, mutta oli hassua..ihan kuin olisi katsonut peiliin.
No sitten iskä lähti töihin ja meillä oli kyllä vähän tylsä päivä mutta mä ajattelin kysyä iskältä tätä blogi-juttua, kun se tulee kotiin. Otan sellaisen surullisen, hylätyn koiran ilmeen ja vetoan tunteisiin.
No niinhän siinä kävi, että iskä meni tuohon halpaan ja lupasi mulle oman blogin. Nyt me yhdessä kirjoitetaan tätä ekaa kertaa. Iskä on luvannut mulle, että se kirjoittaa kaiken juuri niin kuin mä sille sanon, eikä keksi mitään omia juttujaan.
Nyt me lähdetään iltapissalle ja nukkumaan.
T: Kerttu
