lauantai 10. tammikuuta 2015

Päiväkirja 10.1.2015


Rakas päiväkirja,

et usko miten vaikeita aamut on mulle ja Uunolle. Meitä taas aamulla väsytti ihan kamalasti ja ei oltaisi millään jaksettu nousta.Kukahan on keksinyt aamun? Se on tosi huono keksintö.

 

No mä nousin ylös kun Iskä pyysi kauniisti mutta Uuno se jatkoi vaan kuorsaamista. Sitten meidän leppäkerttu Paksu, joka on yleensä ihan hiljaa ( paitsi jos puhutaan räpistä )karjasi Uunolle että nyt hölkkäpöksy ylös!

 

Uuno oli tosi loukkaantunut Paksulle, kun se nimitteli Uunoa hölkkäpöksyksi. Sitten me käytiin ulkona aamulenkillä tosi pikaisesti, kun mua vähän palelsi siellä. Mä itse asiassa pidättelin yhden päivän kakkaa kun oli niin kylmä. Kuka hullu nyt tuolla tuulessa viitsii kakata? Mä olen sanonut Iskille että jos se hommaisi jonkun kivan sisävessan meille tai siis mulle. Sellaisen tyttömäisen.

Aamupalan jälkeen mä pöllin Iskän sukan, ettei se lähtisi töihin. Musta on aina tosi tylsää kun se menee ja ei ota meitä mukaan.

 

Iskän ilme oli sen verran tuima, että olihan mun pakko antaa se sukka sille takaisin. Tosin se oli vähän märkä mun käsittelyn jälkeen. Sitten mä keksin, että mä kysyn Iskältä että ottaisiko se mut mukaan töihin. Mun täýtyy vaan saada Iskän huomio jollain tapaa.


Mä tein itselleni kovaäänisen johon mä kuulutin:" Ilmaistyövoimaa tarjolla erityisesti kodinmyyntitöihin! Ota yhteyttä Kerttuun jos kiinnostuit apulaisesta! Haloo..kuuleeko kukaan?

Jess..se tepsi ja Iskä otti mut mukaan. Se puki mulle sellaisen pollari-puvun, joita mä olen nähnyt telkkarissa. Sitten me lähdettiin kahdestaan hommiin. Uuno oli kuulemma kiljunut ulko-ovella koko sen ajan, kun me oltiin pois.

Mä vähän tarkastelin Iskän työpaikkaa ja sillä oli ihmeen siisti työhuone.

 

Mä tarkastin sen muutaman kirjankin, että ne on ajantasalla. En mä niistä mitään ymmärtänyt mutta sanoin Iskälle, että se voi jatkaa töissään vielä toistaiseksi.

 

Iskä ei oikein tykännyt kun mä haukuin sen muutaman työkaverin ihan pystyyn siinä lähtiessä. Se sanoi, että ei kehtaa kyllä mennä enää töihin kun saa hävetä mua.

Kun me päästiin kotiin, mä olin rasittunut työnteosta. Mä päätin ottaa pienet päiväunet meidän sohvalla.

 

Iskä herätti mut ja sanoi että nyt lähdetään saunaan. Iskä tietää, että se on mun lempparijuttu. Se ei vaan kertonut sitä, että me joudutaan pesulle molemmat Uunon kanssa ennen saunaa. Uuno kun kuuli sen, se oli ihan möksänä.

 

Se alkoi kiljumaan että ei mitään lumpeenkukkatuoksua mulle vaan jotain Iskän miestuoksua!! Se sanoi, että jos tulee jotain lumpeenkukkaa niin tulee kurakakkaa Äiskän karvalankamatolle kostoksi. No Uuno sai miestuoksunsa mutta oli aika happaman näköinen kun sitä pestiin.

 

Onneksi Uuno rauhoittui saunassa kun me oltiin löylyssä. Mä meinasin haukkua sitä Ulpukaksi mutta en viittinyt kun se oli aika kireenä muutenkin.

 

Mutta ei mulla kyllä pokka pitänyt enää saunan jälkeen kun Uuno oli kietoutunut pyyhkeeseen. Se näytti tosi hassulta.

 

Uuno sanoi, että kutsukaa minua Arabianrannan Sulttaaniksi. Mä kysyin siltä, että mistä se on keksinyt näin huonon jutun? Se vastasi, että se oli nähnyt tällaiseen kaapuun pukeutuneita telkkarissa ja se haluaa kokeilla sulttaanin hommia. Just, mitähän seuraavaksi? Uunolta pitäisi muutenkin kieltää telkkarin katselu, se on aina ihan villinä siitä.

 

Illalla mua alkoi tympimään noi meidän koiranruuat. Iskä oli tehnyt itselleen ihanan annoksen ja se ei suostunut antamaan mulle siitä yhtään. Miksi se ei itse syö noita nappuloita?

 

Mä laitoin kaiken peliin, että Iskä olisi antanut sen munakkaan mulle mutta ei, ei, ei.

 

Antoi Iskä mun pikkasen maistaa sitä ja sanoi, että laita Kerttu rahat säästöön. Niille voi olla muuta käyttöä lähiviikkoina.

sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Päiväkirja 4.1.2015


Rakas päiväkirja,

hyvää Uutta Vuotta sinulle. Iskä sanoi, että nyt kun vuosi vaihtui niin on ihan kuin olisi avannut uuden päiväkirjan sivun. Uudesta vuodesta voi tehdä sellaisen kuin itse haluaa, ihan kuin mä voin kirjoittaa mun päiväkirjaan mitä vaan. Sitten Iskä sanoi, että me ollaan puolessa välissä meidän yhteistä urakkaa. Se tarkoitti sitä, että me ruvetaan yhdessä kirjailijoiksi kun yksi vuosi tulee päiväkirjaa täyteen.

Meillä meni Uusi Vuosi ihan hyvin, vaikka ihmiset ampuikin taivaalle kamalan määrän raketteja. Ei me Uunon kanssa niitä pelätty mutta aika ikävästi ne meitä säikäytteli välillä. Kun me oltiin ulkona ja eka raketti poksahti, Uuno juoksi pusikkoon ja kiljui sieltä että "kaikki maahan, Pulputi hyökkää!!Tulta!!" Äiskä sanoi Uunolle, että on taas se aika vuodesta kun paukkuu ja ei sota ole syttynyt.

No kun me päästiin ulkoa sisälle, Uuno pukeutui heti Uuden Vuoden vaatteisiin ja väitti että se lähtee kotibileisiin. Se sanoi, että kun laittaa päälle parempaa Seppälää, niin mimmit on ihan kuumana siihen.

 

Aikansa Uuno istui ulko-oven edessä kun Iskä sanoi sitten, että kyllä Uunolta jää nyt bileet väliin.

Uuno rauhoittui ja riisui sen vaatteet pois nuristen. Sika tuli tilanteeseen sopivasti ja kysyi että alettaisiinko me leikkimään sen kanssa palloleikkiä? Ja kun Uuno kuule sanan pallo, se sekoaa täysin. Niin myös nyt.

 

Me leikittiin aika rajusti ja pallo lenteli pitkin kodin seiniä. Välillä Äiskä mulkaisi aika pahasti mutta ei se suuttunut. Sitten kun Uuno potkaisi pallon eteiseen..kuului kamala loiskaus.


Siinä me sitten ihmeteltiin vesikipossa olevaa palloa. Uuno selitti Iskälle että me leikittiin tuolla pikkupallolla ja toi iso on oikeasti vesikippoon tippunut ja siellä turvonnut ruokanappula.Ja me ei tiedetä siitä mitään. Iskä kohotteli sen kulmakarvoja ja sanoi, että tämä ruokanappula täytyykin sitten viedä Uunolle iltapalaksi.

Uuno innostui siitä, että se onnistui huijaamaan Iskää ja se huusi yht äkkiä: Kuunneelkaa kaikki, Minä Uuno Leppänen olen tästä lähtien Suomen Tasakunnan virallinen leikkiasiamies-koira. Ratkaisen kaikki leikkiasioihin liittyvät kiistat ja epäselvyydet. Ilman valitusoikeutta.

 

No ei kai siinä sitten mitään, Uuno on sitten tästä lähtien leikkiasiamies. Mä kysyin siltä siitä isännöitsijän hommasta mutta siellä on kuulemma ollut jotkut yt-neuvottelut.

Mä menin syömään kun mua alkoi huikomaan ja arvaa mitä: Iskä oli tehnyt MULLE kepposen. Se oli laittanut mun ruokaan tosi ison nakin ja kun mä purasin sitä, se vingahti. Ääh..se oli vaan lelu.

 

Sitten illalla Äiskä piti meille kauneushoitolaa ja tekin mulle tassukyyrin eli leikkasi kynnet ja laittoi tassuvahaa mun jalkapohjiin. Mä nukahdin siihen ja voi kun noloa, mä kuorsasin Iskän sylissä.

 

Uunolle tehtiin sama hoito ja se oli ihan raivona. Se nyyhkytti, että ei poikien tassuihin mitään tyttövahaa laiteta..eeeeeeeiiiiiii!

 


Ennen kuin me mentiin nukkumaan, me käytiin ulkona. Arvaa kuka me nähtiin siellä? Me nähtiin Martti, Iskän ja Äiskän entinen auto. Mä en ollut Marttia tavannut mutta mä olin kuullut siitä monta tarinaa. se oli antanut hyvät kyydit Iskälle ja Äiskälle. Se oli kyllä kamalan suloinen. Mä lupasin käydä moikaamassa sitä, kun se asuu ihan meidän lähellä.

 

Mä nukahdin Iskän syliin ja se kantoi mut sitten sänkyyn.


 
Aamulla meitä odotti ikävä yllätys ulkona. Kaikki paikat oli ihan roskassa, mihin sitä nyt kakan tekee? Aina sanotaan että me koirat sotketaan mutta kyllä nyt ihmiset on sotkenut paljon pahemmin.


tiistai 30. joulukuuta 2014

Päiväkirja 30.12.2014

Rakas päiväkirja,

et arvaa mitä meidän Iskä teki aamulla? Mä olen pitänyt sitä tähän asti ihan fixuna kaverina mutta nyt en ole enää ihan varma. Me vielä nukuttiin umpiunessa ja ei oltais jaksettu herätä millään Uunon kanssa. Mutta sitten..


..se potkaisi sen varpaansa pöydän kulmaan ja se meni poikki. Siis se varvas. Iskä pomppi kuin kenguru ja kirosi, kun sitä taisi sattua. Mä menin heti lohduttamaan sitä kun mun kävi sitä sääliksi. Ja aika pahan näköinen sen varvas on kyllä.


 

 Uuno ei tajunnut tästä yhtään mitään ja kun me teipattiin Iskän varvas pakettiin, niin Uuno haki joululahjapaperia kun se kuuli, että nyt paketoidaan.


Me käytiin aamulla ulkona Äiskän kanssa ja Iskä sai levätä. Ulkona oli tosi kylmä ja en mä kyllä suostunut kakkaamaan enkä pissaamaan. En kyllä ala yhtään kun on näin kovat pakkaset.

 


Mä kaipaan niin kamalasti kesää ja lämmintä. Olisi niin ihana taas haistella kukkasia ja juosta nurmikolla.

 

Kun me tultiin sisälle, mä menin Iskän viereen sänkyyn nukkumaan. Siinä me nukuttiin aika kauan.


Uuno oli sillä aikaa taas alkanut Zumbaamaan. Mä olin ihan varma, että se olisi jo unohtanut sen mutta ei.

 

Äiskä kertoi, että Uuno oli kiemurrellut selällään ja laulanut:" Zumbatkaa koko jengi, Uunon kanssa on melkoinen meininki".

Mun mielestä on ihana herätä meidän sängyssä kun meillä on meidän nimikirjaimet ikkunalla. Siitä tietää kuka rakastaa ketäkin.

 

Kun Iskä heräsi, se sanoi mulle että on enää yksi yö ja sitten taivaalle ammutaan raketteja. Me ei ammuta kun Iskän mielestä se on hukkaan heitettyä rahaa. Mutta me voidaan kuulemma katsoa ikkunasta niitä jos halutaan.

 

Iskä ei kyllä muista sitä, että meidän kodista ei näe ulos kun meidän uuden kodin ikkunat on jäässä. Mä tuijotin sitä ja kysyin, että onko sillä muita hyviä ideoita?

 

 Uuno oli tosi reteenä, kun Iskä teki jonkun mainosjutun sen töihin ja Uuno pääsi kuvaan. Uuno sanoi että se lähtee kohta ulkomaailmaan näyttelijäksi ja sille tulee myöhäisiltaan oma tv-ohjelma. Uuno-show. Mitenköhän se onnistuu, kun Uuno nukahtaa joka ilta tosi aikaisin?


Ainoa mikä tuossa piti paikkaansa, on se että Uunon nukkumaanmeno on aina melkoinen show. Pitää aina tarkistaa kaikki luut ja lelut ennen kuin voi mennä nukkumaan.

Illalla kun me käytiin ulkona, Iskä linkkasi mukana ja se teki meille tosi ison lumipallon. Uuno kiipesi sen päälle ja huusi muutamalle tyttökoiralle, että katsokaas kuka se täällä on huipulla!

 

Iskä teki meille vielä korkeamman lumikasan ja Uunoa otti päähän kun se ei päässytkään enää huipulle.

 

Illan päätteeksi mä kävin saunassa. Se on ihanaa kylmän ulkoilun jälkeen. Mä kuvittelin että on kesä ja kukat tuoksuu. Se kukkastuoksu loppui aika nopeasti, kun Uuno kävi pyörähtämässä ja pierasi kiuasta vasten. Uuno osaa kyllä pilata kaiken kivan.




 























torstai 25. joulukuuta 2014

Päiväkirja 25.12.2014



Rakas päiväkirja,

on se tää Joulu melko raskasta aikaa. Mä en kamalasti muista viime Joulusta kun mä olin silloin vielä aika pieni. Sen mä muistan kun Uuno hoki koko Joulun että "Joulupunkki tulee". Mä ihmettelin sitä että mikä se on mutta vasta nyt vähän isompana tiedän Uunon kuulleen väärin. Ei se ollut mikään Joulupunkki vaan Joulupukki.

Me oltiin ulkona Jouluaatto aamulla ja olipa tosi hieno ilma. Mä en tykkää lumesta, kun se on kamalan kylmää. Mä sanoin Iskälle että voisiko Joulupukki tuoda mulle kengät niin mäkin voisin juosta hangessa ihan kunnolla. Nyt mä voin juosta vain pieniä pätkiä ja tassut on ihan jäässä.


Me käytiin myös meidän rannassa jos ne sorsat olisi ollut siellä mutta ne oli häipyneet kun on satanut lunta. Siellä oli lappu jossa luki:" Lähdettiin Malagaan, nähdään Kerttu ensi keväänä. T: sorsat".


Kun me mentiin takaisin kotiin, Äiskä teki meille joulupuuroa ja se on meidän molempien herkkua. Uuno sanoi että sen puurosta löytyy varmasti mantteli. Mikähän se on?

 

Iskä toi keittiöön jonkun pallukan ja se sanoi sen olevan joulukinkku. Mä sanoin Iskälle, että eihän toi nyt vaan ole meidän Sika? Iskä sanoi, että ei ole. Uuno sanoi että toi on joku juhlapöydän sika, meidän Sika ei ole liioin juhlapöytiä nähnyt.

 



Uuno meni sohvalle kuuntelemaan musiikkia ja mä lupasin auttaa Iskää kinkun paistamisessa.

 

Sillä aikaa kun me laitettiin joulukinkkua uuniin, sohvalta kuului Uunon laulua:" Kuka muu muka..Uuunooo..Tää ei tuu poistuun täältä koskaan..Uunooooo.."

Me oltiin valmiita Iskän kanssa ja niin se joulukinkku saatiin uuniin.

 

Sitten me lähettiin ulos, kun meidän suurelle artisti-Uunolle tuli pissahätä. Uuno veteli hangessa ihan simona. Se sanoi mulle että kutsu mua jää-mieheksi! Pah..

 

 Mua alkoi ottamaan päähän kun joutuu tarpomaan kylmässä hangessa paljain tassuin. Nyt mulle kengät ja vähän äkkiä!

 

 Uuno sen kuin innostui vaan lumesta ja alkoi tekemään lumilyhtyä beetlehemin lapsille, niin kuin se sanoi.

 

 Mä en jaksanut enää vaan menin sisälle lämmittelemään. Mä nukahdin Iskän huoneen lattialle.

 

 Mä heräsin siihen kun Uuno selittää Iskälle, että tämä paketti lähtee pikana Kuusamoon. Paketoidaan äkkiä ennen kuin se herää. Iskä sanoi, että ei me kyllä Kerttua Kuusamoon lähetetä.

Sitten me käytiin joulusaunassa ja arvaa mitä? Sillä aikaa se joulupukki oli käynyt meillä. Just kun me oltiin löylyssä.

Kun me tultiin saunasta, Uuno sanoi että kaikki joululahjat on sille. Niin kuulemma lukee jokaisessa paketissa.

 

 Äiskä luki hieman tarkemmin paketit ja olihan siellä muillekkin paketteja. Uuno yritti pölliä kaikki paketit itselleen! Mä avasin yhden paketin itse ja wau, siellä oli tosi makeet kengät!

 

 Mutta voi hitsi pukki..ne oli mulle aivan liian isot. Toisin kyllä just mun tyyliset, kyllä mä olisin voinut noilla juosta hangessa. Ne oli sittenkin Äiskälle.

Meille oli paketeissa ihania luita ja sonninsuteja. Kyllä nekin oli kivoja mutta mä kyllä tarviin ne kengät. Iskä lupasi käydä Äiskän kanssa ostamassa ne heti kun kaupat aukee. Mä otin lahjojen avaamisen jälkeen pienet unet.
 
 

 Iskä tuli herättämään mut katsomaan valmista joulukinkkua. Se kysyi, että voitaisko me joulun kunniaksi laittaa jouluvaatteet päälle ja me Uunon kanssa suostuttiin sen mieliksi. Siis jos saadaan joulukinkusta isot siivut. Iskä lupasi ja niin me syötiin mahat turvoksiin.

 

On se hyvä että Joulu on vain kerran vuodessa. Uuno meinaan piereskeli kinkun syönnin jälkeen niin paljon, että sen tonttukaulurista irtosi kulkuset.