Päiväkirja 3.3.2015

Rakas päiväkirja,

täällä meillä ei ole hommat mennyt ihan niin kuin mä suunnittelin. Mä odottelin kamalasti Ristoa meille viikonlopuksi kylään. Et ehkä usko mutta mä laitoin itseni tosi nätiksi että mä tekisin vaikutuksen Ristoon. Mä kysyin vielä Sialta neuvoja viikonlopuksi ja se kertoikin hyviä juttuja. Se kun on mies-sika ja ymmärtää toista miestä.

 

 



Mua jännitti ihan kamalasti perjantaina kun me nähtiin, että Risto tuli niiden autolla tuohon meidän pihaan. Ei se itse ajanut mutta se oli apukuljettajana. Uuno..se veti homman ihan penaaliin kun Risto tuli autosta ulos. Se alkoi heti huutamaan että tämä parkkipaikka on paikkakuntalaisille. Saatte häädön, olen Apatiarannan isännöitsijä!

Mutta Risto, voi vitsi että on komea poika. Mä en saanut silmiä irti siitä ja sekös Uunoa ärsytti entisestään.

Uuno käveli mun eteen ja näytti sen tassua:" katso mikä haba" se sanoi ja pullisteli tassujaan.

Jotenkin mä tiesin jo tässä vaiheessa että tästä ei hyvä seuraa.

Kun me mentiin sisälle ja Riston Äiskä ja Iskä lähti, Uuno oli tosi ilkeä Ristolle. Se huuteli hävyttömyyksiä selän takaa.

 



Mäkin esitin aluksi sellaista vaikeasti saatavaa, siis että mua ei luultaisi kevyt-tassuseksi.

 



Alkuilta meillä meni ihan hyvin mutta sitten Uuno ja Risto alkoi tappelemaan. Iskä ja Äiskä joutui olemaan erotuomareina ja niinhän siinä kävi että Uuno joutui portin taakse. Iskä sanoi että 2+2+2+2+2+2+2+2+2+2+2+2+2+2+2 minuuttia jäähyä väkivaltaisuudesta Uunolle. Me käytiinkin sitten nukkumaan ja tappelupukarit nukkui eri puolilla meidän kotia.

Aamulla lauantaina Risto kävi katselemassa meidän rantoja ja se tapasi Repen ja Lissun. Ne sanoi Ristolle, että Uuno on mustatassuinen Kertusta. Uuno oli kysynyt Repeltä että voisiko se opettaa Uunolle jotain karateliikkeitä ennen kuin Risto tulee. Repe oli sanonut Uunolle että se on rauhansorsa ja ei halua kellekkään pahaa. Se haluaa olla aina joskus pilvessä ja sitten se lentää pilveen.

 



Risto oli sopinut Repen ja Lissun kanssa että ne tapaa ensi kesänä Turussa.

Sillä aikaa kun Risto oli ulkona, mä yritin lukea vähän kehonkieltä että osaisin tulkita Uunon ja Riston eleitä. Uunon eleitä oli aika vaikea tulkita, kun se istui paikallaan kuin rautakanki ja suupielet oli alaspäin.

Risto sanoi että se oli ekaa kertaa näköalahississä ja se tykkäsi siitä kovasti.



Kalkku teki sitten oikein kamalan käytännön pilan, se kuiskutteli Ristolle että Riston pitäisi kosia mua vaimokoiraksi.

 



Johonkin aikaan alkuillasta Risto sitten avasi sanallisen arkkunsa ja kysyi multa, että suostuisinki sen vaimokoiraksi ja jakaa sen kanssa luut vasta ja myötämäessä.



Ai kamala, tulipa yllätyksenä. Mä vähän suutuin siitä ja ärähdin Ristolle. Niin mäkin sain samanlaisen jäähyn kuin Uuno.

Risto oli ihan ihmeissään ja kysyi Possulta että onko nämä Helsinkiläiset koirat aina näin herkkiä?



Annetaan ymmärtää mutta ei ymmärretä antaa..höh. Possu sanoi että kyllä nämä meidän nättinokat on tällaisia.

Me Uunon kanssa oltiin sunnuntai aamupäivä jäähypenkillä ja Risto nautti olostaan. Mua otti päähän kun mäkin olisin voinut maata Riston vieressä ihan hyvin. Olisi pitänyt olla kiltisti.

 



Risto sitten pakkasi tavaransa ja lähti takaisin kotiin sunnuntaina. Mua harmitti kamalasti kun mä olisin halunnut tutustua Ristoon paremmin. Olihan se romanttinen kun se kosi mua niin kauniisti. Mä olin vaan liian töykeä Ristolle.Sika antoi sittenkin vääriä ohjeita mulle. Uunokin oli pahoillaan kun se tappeli Riston kanssa. Se aikoo kirjoittaa Ristolle kirjeen Turkuun ja pyytää anteeksi.

 



Meidän Iskä tuli kipeeksi sunnuntaina ja sillä on joku räkäpuken tulehdus. Se on sängyssä koko ajan ja me lämmitetään sitä, kun sillä on koko ajan kylmä.

 



Mä näin vieläkin Ristosta unta ja siinä unessa me juostiin kaksin kukkakedolla. Toivottavasti me nähdään vielä Riston kanssa.

Päiväkirja 24.2.2015

Moikka vaan päivikirja,

Arvaa kuka täällä..hähää..? UUNO..KUKA MUU MUKA? Iskä ja Kerttu, niillä on tosi hellä hetki ja mä nappasin tietokoneen haltuun. Nyt ei tule mitään siideri-pissisten nyyhkytarinoita vaan MUN juttuja.

 



Mua on viime aikoina pyydetty kirjoittamaan monia juttuja mutta MÄ räppäri-Uuno ei kyllä kirjoittele mitään. Paitsi nimmareita ja riimejä Paksun kanssa.

Me käytiin muuten Iskän kanssa muutama päivä sitten töissä. Siis Benin ja Martan Iskän töissä, kun sen Iskä sanoi että takkamyynti sakkaa ja mä lupasin auttaa sitä. En mä ole ikinä mitään takkoja myynyt mutta hei, ei kai se vaikeaa ole.

Iskä lupasi että mä saan ajaa autolla kun olen jo iso poika. Kerttu kun kuuli että me lähdetään äijäporukalla, niin sehän alkoi kirkumaan. Äiskä otti sen syliin ja niin me pojat lähdettiin kruisailemaan. Me kuunneltiin räppiä koko matka ja vitsi että oli kiva ajella.

 



No enhän mä tiennyt sitä paikkaa mihin mennään ja Iskä oli tietenkin just puhelimessa ja niinhän me ajettiin siitä paikasta ohi. Tossa se mesta oli..

 



Kun me päästiin perille, mä paiskasin tassua Benin ja Martan Iskän kanssa. Me sovittiin että mä aluksi vähän tarkkailen sivusta miten takkoja myydään.

 



Se paliskunta oli lähdössä jo ilman takkaa ja mä otin tilanteen haltuun..Nyt ette kyllä lähde mihinkään ilman takkaa huusin niille! Ne katsoi mua vähän pitkään.

Meillä on perinteistä ja mode..moder..momoni..no sellaisia hienoja takkoja mä sanoin niille. Tässä on kiva malli jonka edessä on teidän hyvä maata.

 



Eeeii me maata takan edessä ne sanoi mulle. Aha..kyllä mä makaan ainakin, sanoin niille. Noh..voitte te seistäkin sen edessä jos haluatte. Meidän täytyy miettiä ne sanoi. Ei käy, mä sanoin. Takka mukaan ja nimi paperiin, ette ehkä ymmärrä että mun provikat jää saamatta jos te mietitte. Nyt nimiä paperiin vai mitä? Oletteko ennen ostaneet koiralta takkaa..häh? Saatte valita..takka vai kakka.

 



Mä diilasin muutaman takan siinä kunnes mua alkoi kyllästyttämään. Työnteko ei sovi mulle. Mä jäin nyt odottamaan provikoita noista kaupoista. Kun me päästiin kotiin, Kerttu ei uskonut mua kun mä kerroin mitä me tehtiin. Ei se mitään, mulle luvattiin apulaistakkamyyjän työtä kesäksi. Mä lupasin miettiä vielä sitä.

Päiväkirja 20.2.2015

Rakas päiväkirja,

on tosi ihanaa kun kevät tulee ja lumet on sulaneet melkein kokonaan. Mä odotan niin kovasti kesää ja että saa kieriskellä nurmikolla. Mua vähän jännittää kun me muutetaan kaupungin vilinään, että missä siellä on nurmikkoa. Iskä sanoi että siellä on ihan lähellä kivat ulkoilupaikat ja uimapaikkakin.

Me ollaan jouduttu jo pakkaamaan omia tavaroita muuttoa varten ja Äiskä komensi meidät tekemään luu-inventtenttiä tai jotain sellaista. Eli meidän pitää käydä kaikki luut läpi ja heittää turhat pois. Eihän meillä ole turhia luita, niin mitä sitten heität pois?

 



Me vietiin ensin yhdet luut pois mutta Äiskä sanoi että ei onnistu. Enemmän pitää löytyä poisheitettäviä luita. No tällainen kasa me sitten saatiin aikaiseksi.

Viime viikolla oli ystävänpäivä ja mä soittelin mun ystäville mun puhelimella. Uuno yritti soittaa kanssa mutta joko se ei osannut tai sitten sillä ei ollut puheaikaa jäljellä.

 Mä soitin myös Samille ja Juhalle. Ne on meille tosi rakkaita, me oltiin siellä niiden kodissa ekaa kertaa hoidossa jo ihan pienenä. Ne sanoi että tulevat mielellään meille. Uuno huusi puhelimeen että "ja niitä tuliaisia sitten meille kamalasti!" Arvaa vaan hävettikö mua taas kerran?

Mä sanoin Äiskälle ja Iskälle että nyt laitetaan pöytä koreaksi kun tulee vieraita. Että lähdetään yhdessä kauppaan ostoksille.

 

 Me käytiin ekaa kertaa kaupassa ja voi vitsi että siellä oli hyvä palvelu. Ei tarvinnut kävellä itse vaan sellaiset portaat liikutti meitä. Uuno sanoi, että se haluaa tällaiset myös puistoon, niin se voi vaan olla paikallaan ja maisemat vaihtuu.

 



 





Aika meni tosi hitaasti kun me odotettiin Samia ja Juhaa. Sitten ovikello soi ja me oltiin Uunon kanssa ihan onnesta sekaisin. Me pusutettiin Sami ja Juha ihan märäksi.

 

 



Ne toi meille tosi kauniita kukkia ja mä olen niitä tuoksutellut joka päivä.

 

 

No kesken illan meille tuli vähän riitaa Reiskan kanssa. Reiska kävi nimittäin Iskän lonksu-tölkillä salaa ja se oli ihan kamala. Reiska haki mua koko illan tanssimaan hitaita, kun on kuulemma sekahaku. Se sanoi, että opettaa mulle kärmes-tangoa. No mä suostuin sitten ja ei se kärmes-tango ollut oikein mun juttu.

 

 



 Reiskalle ei kyllä lonksu sovi yhtään. Mä nukahdin jossain vaiheessa ilta Nallen viereen. Reiskakin taisi sammua kun sitä ei näkynyt loppuiltana.

 



Meillä oli mahtava ystävänpäivä ja on ihanaa kun on ystäviä. Mä taidan vielä vähän surffailla netissä ennen kuin me lähdetään ulos.

 

 





Päiväkirja 13.2.2015

Rakas päiväkirja,

mä olen tässä laskenut päiviä siihen, koska Risto tulee meille kylään. Uuno ei oikein ymmärrä että Risto tulee meille hoitoon. Se luulee, että Risto muuttaa meille. Mä sanoin Uunolle, että ole huoleti, ei Risto meille muuta. Me opetetaan sille vähän muutamia juttuja ja käännytetään räppäriksi. Mä muuten katselin taas Iskän kanssa meidän lempparikorsettia telkkarista. Siellä laulettiin että" Kuka muu muka..Iskii..ja sitten oli se Timontit on ikuisia..jou jou.

 



Riston Äiskä on ihmeissään kun se hakee Riston kotiin. Meidän Paksu lupasi opettaa vähän jotain tanssiliikkeitä Ristolle. Paksu kun on ihan rappari henkeen ja vereen.

 



Uuno kävi muuten lääkärissä muutama päivä sitten. Se on ollut vähän outo ja raapinut itseään. Paksu kysyi Uunoa jo sen bändiin rumpaliksi kun se niin rytmikkäästi rummuttaa kun se raapii itseään.

Meillä on sellainen hovi-lääkäri Anki. Se on tosi kiva, tosin Uuno ei tykkää siitä kun se työntää joka kerta sormen Uunon pyllyyn. Uuno ihmetteli että mikä siinä on, että sinne takaluukulle on joka kerta mentävä? Uuno kertoi että se oli siellä lääkärissä tavannut kamalan kivan ja ison kissan. Ne oli kuulemma leikkinyt pallolla yhdessä.

 



Vaikka Uuno oli sanonut että ei ole tullattavaa, niin oli se Anki taas käynyt Uuno takapaksilla. Uuno ei halunnut kotona puhua siitä yhtään. Mä nauroin vain sille, kun sen pyllynreikä oli kuin polkupyörän kissansilmä.Iskä sanoi että Uunolla on joku allergiinia.

Uuno oli saanut istua lääkärireissulla autossa etupenkillä ja Äiskä sanoi että Uuno oli ollut vähän tohkeissaan.
                                        

 



Kotona Iskä kertoi että me muutetaan uuteen kotiin. Me ei olla oikein viihdytty täällä vaikka tää on ihan uusi koti. Meillä on kuulemma uudessa kodissa tosi hyvät kyttäyspaikat Uunon kanssa. Vitsi että mä odotan että mä nään meidän uuden kodin.

Arvaappa mitä tapahtui kun käytiin pissalla? No me etsittiin Repeä ja Lissua, kun niitä ei ole näkynyt niiden pahis-varisten jälkeen.

 



Me löydettiin Repe ja Lissu, ne oli ollut Keravalla pakomatkalla niiden pahis-varisten takia. Uuno huusi Lissulle että mulla on hyvä esinahka ja me saadaan häätö! Siis mitä sä horiset Uuno, mä kysyin. Niin, Anki sanoi että mulla on hyvä esinahka. Ja me muutetaan uuteen kotiin. Mä sanoin että se on vähän eri juttu saada häätö ja muuttaa, pitäisi sun tietää se " isännöitsijänä". Aha, sanoi Uuno. Lissu, ei me mitään häätöä saadakkaan, muutetaan vaan. Sori, sanoin väärin Uuno paikkaili. Tuletteko meidän uuteen rantaan, mä kysyin? Iskä lupasi että meillä on ranta siellä uudessakin kodissa. Repe ja Lissu sanoi, että me tullaan!

Mä kysyin Iskältä, että saisinko mä laittaa kynnet kauniiksi kun Risto tulee meille? Äiskäkin käy laittamassa kynnet aina niin kauniiksi. Iskä sanoi, että parempi että juttelet noi kynsi-asiat Äiskän kanssa. Ok, mä kysyn Äiskältä.

Sisällä mä kaivoin pensselin esiin ja sanoin Iskälle että jos tarvitaan maalaus apua uudessa kodissa niin mä olen valmiina.

 







Uuno alkoi yht äkkiä taas Zumbaamaan ja mä en jaksa tota sen touhua.

 



Mä otin pienet kauneusunet, siinähän herra Zumbaa ihan rauhassa. Mahtaakohan Risto ihastua Uunon Zumbaan?

 



Illalla kun käytiin pissalla, Uuno pissasi omalle jalalleen ja juoksi täysillä sisälle. Me oltiin ihan ihmeissään, että mitä nyt? Uuno sanoi, että se näki suden jäljen pihalla. Me mentiin katsomaan sitä yhdessä tarkemmin ja yllätys yllätys..Iskä sanoi, että se oli Uunon oma jalanjälki.

 



Me katsottin Iskän ja Äiskän kanssa illalla vielä telkkaria ja syötiin juustonaksuja. Ne on kyllä meidän herkkua mutta ei me niitä kamalasti saada kun ne on kuulemma huonoksi meidän vatsalle. Uuno ainakin piereskelee aina niiden jälkeen sellaisia pieruja, että meinaa näkö lähteä.

Päiväkirja 9.2.2015

Rakas päiväkirja,

mä nukuin tosi hyvin viime yönä vaikka mulla oli kyllä Äiskää kova ikävä kun se oli siellä Japanialassa taas. Mutta aina kun Äiskä on pois, niin mä valtaan sen paikan sängyssä. Iskä siirsi mua monta kertaa yöllä kun mä olin kuullemma sen naaman päällä. Mutta ei se mua ainakaan haitannut, mä vetelin unia täysillä. Ja niin kuin aina, aamulla en olisi jaksanut nousta ylös. Mä ehdotin Iskälle että se toisi jonkun kipon johon mä voisin pissata ja kakata ilman sängystä nousemista. Olisi niin ihana olla koko päivä sängyssä.

 

 

Kun me aamupalan jälkeen mentiin ulos, niin voi vitsi että meitä pelotti. Meidän ranta oli täynnä jotain jengiläisiä. Ne oli sellaisia epäsiistejä ja huuteli meille kaikkea ikävää. Ne on kuulemma jotain Varis-jengin jäseniä. No eihän siinä pystynyt kakkaamaan kun jännitti niin kamalasti. Just kun mä olin kyykyllä, yksi varis rääkäsi niin pahasti että mä meinasin liukastua lampeen.

 

 

 



Uuno meinasi just huutaa että se on tän rannan isännöitsijä mutta mä sain sen suun kiinni. Yksi varis huusi että "mitä se rääpäle huutaa? Kohta alkaa läski tummumaan". Sitten me juostiin koko porukka kotiin.

 

Mua jännitti sisällä vielä niin kamalasti että mä tärisin kun annoin Iskälle pyllypyyhkeen.

 

 



Me sitten rauhoituttiin aika pian ja Uuno meni kysymään Iskältä että voitaisko me lähteä katsomaan Iskän Iskää eli hurua. Se on vanha kuin vuori mutta kamalan kiva. Se jaksaa aina leikkiä meidän kanssa tosi pitkään.

 

 



Uuno oli tosi loukkaantunut Iskälle kun se ei päässyt auton etupenkille. Se sanoi Iskälle, että jos en paluumatkalla pääse eteen niin kakkaan takapenkille ja levitän kuonolla kakat joka paikkaan.

 

 



Huru oli tosi iloinen kun me käytiin siellä. Siitä se ei ilahtunut kun Uuno nappasi sen kävelykepin eikä meinannut antaa sitä takaisin. Mutta kun me annettiin sille kunnon naamanpesu, niin johan se oli iloinen. Hurun vaimo Hurutar antoi meille juustoa ja se on meidän herkkua. Kotimatkalla Uuno sai istua edessä kun Iskä ei halua että sen uusi auto sotketaan. Uunosta kun ei tiedä, vaikka olisikin kiekurat vääntänyt suutuspäissään.

 

Kotimatkalla Iskä osti Äiskälle ale-kukkia, kun se tulee tänään kotiin. Aika kauniin kimpun se ostikin, toivottavasti Äiskä tykkää siitä.

 

 



Äiskä tuli kotiin ja voi sitä riemua. Me meinattiin seota täysin ja vitsi että me annettiin Äiskälle niin monta pusua että se meinasi pyörtyä. Uuno meni niin sekaisin, että se pussaili eteisen seinääkin.

 

 

Uuno kun tajusi sen, sitä alkoi hävettämään. Ensin se yritti tulla sohvalle pussailemaan mutta se juuttui vatsasta sohvatyynyyn kiinni ja me naurettiin ihan kippurassa.

 

 



Ei olisi pitänyt nauraa kun Uuno sitten suuttui ja meni eteiseen mököttämään. Se yritti esittää kuollutta. Aina kun mä menin sen lähelle, se sanoi että en hengitä. Olen kuollut. Uunoa ei enää ole.

 

 



No Uuno oli aika pitkään mököttänyt, niin mä päätin piristää sitä ja suikkasin sille pusun poskelle ja sanoin että älä enää mökötä. Anteeksi että me naurettiin.

 

 



Niin se Uuno sitten piristyi ja oli taas hengissä. Se sanoi että voi olla että lähtee nyt Norjaan ottamaan omaa aikaa. Iskä sanoi että jos nyt lähetään kuitenkin ulos.

 

Ulkona Uuno jäi seisomaan paikalleen ja kyseli ohikulkijoilta että joko Norjaan menevä juna meni? Meneekö tältä raiteelta?

 

 



Iskä sanoi Uunolle että tulehan Uuno kiskoilta pois kun sieltä tulee muutama hiihtäjä.

 

Me käytiin rannassa ja ne pahikset oli jo lähteneet onneksi. Mutta me ei nähty Repeä ja Lissua, missähän ne on. Toivottavasti niille ei ole tehty mitään pahaa.